Koska tamarindi on niin olennainen osa eteläintialaista ruokaa, halusin perehtyä tamarindiin paremmin - olenhan nimennyt bloginikin sen mukaan! Rupesin siis tekemään vähän (ja pientä) tutkimusta tamarindista, mutta homma lähtikin sitten vähän lapasesta, kun tamarindista löytyi niin paljon mielenkiintoisia tietoja.
Tässä on siis asiaa tamarindista kaikille kiinnostuneille!
Tamarindipuun alla. MISSÄ TAMARINDI KASVAATamarindi on yksi tärkeimmistä ja yleisimmistä puista Intiassa. Sitä viljellään koko maassa, lukuun ottamatta Himalajaa pohjoisessa ja kuivia alueita lännessä. Tamarindipuita näkee tien varsilla, puutarhoissa, pihoilla ja puistoissa. Tamarindi kasvaa myös Intian ulkopuolella, mm. Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
Tamarindin nimityksiä eri kielillä:
- latinaksi tamarindus indica
- englanniksi tamarind
- hindiksi imli
- teluguksi chintapandu
- tamiliksi puli
- thaiksi makham
Lähes kaikkia tamarindipuun osia voidaan hyödyntää jollakin tavalla, ja tamarindia käytetäänkin monella eri alalla, mm. ruoanlaitossa, tekstiiliteollisuudessa, lääketeollisuudessa ja rakennusalalla. Ruoanlaitossa tamarindipuun tärkeimmät osat ovat puun lehdet sekä hedelmät. Tamarindin hedelmä on ruskea, hieman hernettä muistuttava 10 - 15 cm:n pituinen palko, joka sisältää hedelmälihaa (55% ), siemeniä (33%) ja kuituja (12%).
Edit. 29.1.2009: Lisäsin tämän kuvan tamarindipaloista, kun löysin näitä melkein lähikaupasta. :-) TAMARINDI - MAAILMAN HAPPAMIN HEDELMÄ
Hedelmäliha on se hedelmän osa, jota tamarindista käytetään ruoanlaitossa. Hedelmäliha sisältää erilaisia happoja (mm. viini-, sitruuna- ja omenahappoa sekä vähän oksaalihappoa), melko runsaasti sokereita (20 - 30%), jonkin verran kuituja sekä pektiiniä. Tamarindi on samanaikaisesti maailman happopitoisin ja sokeripitoisin hedelmä. Suuren sokeripitoisuutensa takia tamarindi ei kuitenkaan maistu samalla tavalla happamalta kuin esimerkiksi sitruuna.
Tamarindin sisältämistä ravintoaineista tärkeimpiä ovat mm. C-vitamiini, kalsium, kalium, fosfori ja rauta. Kaloreita sadassa grammassa hedelmälihaa on 283 kcal.
Suuren happopitoisuutensa takia tamarindia käytetään mm. ruokailuvälineiden ja kupari- ja messinkiastioiden kiillottamiseen. Samasta syystä se myös voi vaurioittaa ajan mittaan teräsastioita, joten tamarindin liottamiseen kannattaa käyttää keraamisia kulhoja tai lasi- tai muoviastioita. Myös tamarindin siivilöimiseen kannattaa käyttää jotakin muuta kuin terässiivilää, sillä tamarindin happo syövyttää siivilää vuosien saatossa. (Tästä on itsellänikin kokemusta. Jos joku tietää, mistä saa esim. muovisiivilöitä, niin tieto otetaan kiitollisena vastaan!)
Tamarindin hedelmälihaa (tuskin menestyisi hedelmien kauneuskilpailussa...).
TAMARINDI RUOANLAITOSSATamarindi maailmalla...
Intiassa tamarindia käytetään ruoanlaitossa etelässä, varsinkin Tamilnadun ja Andhra Pradeshin osavaltioissa. Tamarindilla saadaan ruokaan hapahkoa, hedelmäistä makua, punaruskeaa väriä sekä myös hieman sakeutta. Pohjois-Intiassa tamarindin sijasta käytetään amchuria eli kuivattua ja jauhettua mangoa.
Tunnetuimpia eteläintialaisia, tamarindia sisältäviä ruokalajeja ovat esimerkiksi sambhar, erilaiset rasam-keitot, chutneyt ja dalit eli linssimuhennokset. Andhra Pradesh on tunnettu myös pulusuistaan, ruoista, joiden "kastike" tehdään tamarindista. Tunnetuin pulusuista lienee chepala pulusu, kalaa tamarindikastikkeessa.
Tomaattirasamia. Intian ulkopuolella tamarindia käytetään mm. virvoitusjuomissa, kastikkeissa, makeisissa, säilykkeissä, hilloissa ja siirapeissa. Tamarindi on myös worcester- ja HP-kastikkeiden olennainen ainesosa.
... ja kotikeittiössä
Tamarindia liotetaan kuumassa tai lämpöisessä vedessä ainakin varttitunnin ajan, ja hedelmälihasta puristellaan mehuja irti joko lusikalla tai kädellä. Liottamisessa tamarindin ja veden suhde on noin 1:2 - yksi osa tamarindia ja kaksi osaa vettä. Lopuksi kiinteät hedelmälihan roippeet joko siivilöidään tai noukitaan käsin pois ja vain siivilöity mehu käytetään. Siivilöinnillä poistetaan hedelmän kuituaines ja mahdolliset roskat ja kivet. Liottamisesta täytyy kuitenkin joskus tinkiä, kuten esimerkiksi silloin, kun tamarindia käytetään jonkun jauhetun mausteseoksen osana. Hyvin varustetuissa kaupoissa on saatavana käyttövalmista tamarinditahnaa, jota ei tarvitse esikäsitellä mitenkään.
Tamarindimehun voi myös pakastaa myöhempää käyttöä varten esim. jääpalamuoteissa.
Tamarindin maku on niin omanlaisensa, että sitä ei oikein voi korvata ruoanlaitossa mitenkään. Hätätapauksessa tamarindin voisi ehkä yritää korvata laittamalla sitruuna- tai limettimehua happamoittajaksi, tomaattia väriksi ja sakeuttajaksi sekä (tummaa) sokeria makeuttajaksi.
TAMARINDIN LÄÄKETIETEELLISIÄ OMINAISUUKSIATamarindin kaikilla osilla - puun kuorella, lehdillä sekä hedelmillä - on hyviksi havaittuja lääketieteellisiä ominaisuuksia. Lehtiä käytetään esimerkiksi tulehduslääkkeenä: lehdet murskataan ja jauhetaan veden kanssa massaksi, jota sitten käytetään tulehdus- ja reumaperäisissä sairauksissa turvotusta ja kipua vähentämään.
Jätän nuo puun lehdet ja kuoret kuitenkin sinne Intiaan ja tutkailen vain hedelmälihan ominaisuuksia.
Tamarindin hedelmällä on todettu olevan mm. seuraavia lääketieteellisiä vaikutuksia:
- Tamarindissa on runsaasti C-vitamiinia, joten se on hyvä ehkäisemään C-vitamiinin puutosta. Jo ammoisina aikoina tamarindi oli tärkeä C-vitamiinin lähde pitkillä merimatkoilla, sillä tamarindin etu verrattuna muihin hedelmiin on se, että tamarindi ei kuivu, kuten muut hedelmät. Tällöin C-vitamiinitkaan eivät katoa mihinkään.
- Tamarindi auttaa flunssaan, kuumeeseen ja kurkkukipuun.
- Se on mieto laksatiivi, joten se auttaa ummetukseen.
- Tamarindi parantaa yleensäkin ruoansulatusta ja vähentää ilmavaivoja.
- Tamarindi viilentää ja rauhoittaa ja sen on huomattu auttavan tulehduksissa ja kivuissa. Se vähentää myös turvotusta.
- Sitä käytetään luonnonlääkkeenä myös sappivaivoissa, hulluruohon aiheuttamissa myrkytystiloissa ja alkoholin liikakäytöstä aiheutuvissa oireissa.
KOTIAPTEEKKARIN NIKSIT1. KurkkukipuLiuota pieni pala tamarindia lasilliseen kuumaa vettä. Siivilöi tamarindimehu ja kurlaa kurkkua tällä mehulla. Toista pari kertaa päivässä.
2. Flunssa ja tukkoinen oloVaikka
inkivääriteetä tarjotaankin Intiassa melkein aina ensimmäiseksi flunssaan ja flunssan oireisiin,
rasam-keitto tulee (etelässä) hyvänä kakkosena. Kun valittaa tukkoista tai flunssaista oloa, vastaukseksi saa usein "drink rasam". Omakohtaisesta kokemuksestakin voin sanoa, että rasam-keittoa tehokkaampaa lääkettä tukkoisuuteen ei olekaan. Se irrottaa limaa erittäin tehokkaasti - kannattaa varata nenäliina käden ulottuville, kun syö rasamia!
Rasamia pidetään lääkkeenä myös ruoansulatusvaivoihin, ruokahalun puutteeseen ja makuaistin ongelmiin. Rasam-keittoja on monia erilaisia, mutta tamarindi on aina rasamin pääaines. Rasamia voidaan "juoda" tai syödä riisin kanssa.
3. Ruoansulatusvaivat, ilmavaivat, ummetus, oksentelu, alkoholin liikakäytöstä johtuvat oireet, hulluruohomyrkytyksetNäihin auttaa tamarindista tehty juoma. Liuota suurin piirtein kirsikan kokoinen pallo tamarindia kupilliseen kuumaa vettä. Painele hedelmälihaa välillä lusikalla, jotta mehu irtoaa hyvin hedelmästä. Liottele tamarindia noin puoli tuntia ja siivilöi mehu lasiin. Lisää maun mukaan sokeria (intialainen palmusokeri on parasta, mutta muutkin sokerit käyvät). Jäähdytä ja juo. Jos haluaa vahvistaa juoman vaikutusta, juomaan voi siivilöimisen jälkeen lisätä vielä neilikoita, mustapippuria, kardemummaa ja kamferia.
4. Kuume, tulehduksetTee samanlainen juoma kuin edellä, mutta käytä kuuman veden sijasta lämmintä maitoa. Juoman voi nauttia siivilöimisen jälkeen sellaisenaan, mutta siihen voi halutessaan lisätä vielä edellä mainittuja mausteita (neilikoita, mustapippuria, kardemummaa ja kamferia) tai sitruuna- tai limettimehua ja hunajaa.
5. Palovammat, turvotus ja nivelkivutTamarindin hedelmälihaa liotetaan pieneen määrään vettä, johon on lisätty suolaa. Tämä sekoitus kuumennetaan, jonka jälkeen sitä levitetään turvonneisiin kohtiin tai vaurioituneille alueille.
TAMARINDI - PAHA PUU
Tamarindiin liittyy monia taikauskoisia ennakkoluuloja. Kummitusten sanotaan asuvan tamarindipuussa, ja puun alla nukkumisen katsotaan tuottavan huonoa onnea. Jopa hevosen sitomista tamarindipuuhun vältetään. Tamarindia ei myöskään pidetä kovin mieluisana pihapuuna, vaan se istutetaan mieluummin kauemmas talosta, esimerkiksi tien vierustalle.
Nämä taikauskoiset käsitykset perustuvat pitkälti siihen tosiasiaan, että tamarindipuun alla ei kasva mikään. Tämä johtuu ensinnäkin tamarindipuun koosta - isosta puusta lankeaa iso varjo, jonka suojissa mikään ei kasva. Toiseksi puun lehdistä irtoaa yöllä syövyttävää happoa, joka vahingoittaa puun alla yöpyvän teltan kangasta.
Lähteet:
Bakhru, H. K.
(2005). Healing Through Natural Foods.Bakhru, H. K. (2004).
Indian Spices and Condiments as Natural Healers.Duke, James A. (2002).
CRC handbook of medicinal spices.Peter, K. V. (2001).
Handbook of Herbs and Spices.
Warrier, P.K. (1996).
Indian Medicinal Plants.Williamson, Elisabeth M. (2002).
Major Herbs of Ayurveda.Tamarind (Fruits for the Future) (pdf)
Spices Board of India, Ministry of Commerce (Government of India)