Palak paneer pizza

Maistoin kerran Intiassa palak paneer -pizzaa, ja vastaavanlaista pizzaa piti yrittää kotonakin. Tein palak paneer -kastikkeen tavanomaisella ohjeellani (sillä erotuksella, etten lisännyt kastikkeeseen yhtään vettä) ja levitin kastikkeen tavallisen pizzapohjan päälle. Pizza onnistui todella hyvin, ja tästä tuli heittämällä lempipizzani!

Pizzapohjan voi tehdä haluamallaan ohjeella, mutta itse käytän tavallisimmin Myllyn Parhaan ohjetta (jauhoja menee tosin huomattavasti enemmän kuin ohjeessa sanotaan). Tykkään itse myös vähän paksummista pizzapohjista, mutta jos pitää ohuemmasta pizzasta, kannattaa kaulia taikina koko pellin kokoiseksi.

Käytän palak paneerissa nykyään enimmäkseen pakastepinaattia, koska se on niin helppokäyttöistä ja varsin kelvollista kamaa. Sulatan pinaatin yleensä ensin mikrossa ja lisään sen ruokaan sitten. Paneeria saa nykyään ainakin Prismasta, ja on kyllä kiva, kun suomalaisissa kaupoissa on nykyään niin hyvät valikoimat.

1 ANNOS PIZZATAIKINAA (ohje esimerkiksi täältä)
+
1 ANNOS PALAK PANEERIA

PALAK PANEER:

1 rkl öljyä
1 sipuli hienonnettuna
2 tl inkivääri-valkosipulitahnaa
n. 1 tl suolaa
1/3 tl kurkumaa
2 tl korianterijauhetta
1 tl jauhettua juustokuminaa
1/2 - 1 tl chilijauhetta
2 tomaattia pieninä kuutioina 
1 pussi (150 g) pakastepinaattia (tai vastaava määrä tuoretta)
1 pkt (225 g) paneeria


1. Valmista pizzapohja ohjeen mukaan ja laita taikina kohoamaan 30-40 minuutiksi.

2. Pilko paneer haluamasi kokoisiksi kuutioiksi. Itse tykkään aika pienistä kuutioista. Sulata pinaatti esim. mikrossa. Jos käytät tuoretta pinaattia, keitä sitä hetki, purista vesi pois ja hienonna pinaatti joko veitsellä tai blenderissä riippuen siitä, tykkäätkö karkeammasta vai sosemaisemmasta pinaatista.

3. Kuumenna öljy ja lisää sipuli. Paistele sipulia silloin tällöin sekoittaen, kunnes se on hieman ruskistunut (n. 5 minuuttia). Lisää inkivääri-valkosipulitahna ja paista edelleen muutama minuutti.

4. Lisää suola, jauhetut mausteet ja tomaatit ja paista, kunnes tomaatti on pehmentynyt (n. 5 minuuttia).

5. Lisää pinaatti sekä paneer-kuutiot, sekoita hyvin ja peitä kannella. Hauduttele viitisen minuuttia ja tarkista maku. Jätä kastike jäähtymään hetkeksi aikaa.

6. Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen. Kauli pizzataikina haluamasi muotoiseksi ja laita se leivinpaperin päälle uunipellille. Anna pohjan kohota peitettynä 15 minuuttia.

7. Levitä sitten kastike pohjan päälle jättäen pizzan reunoista hieman tyhjää. (Levittäminen onnistuu parhaiten niin, että onkii paneer-palat kastikkeesta sivuun, levittää pohjan päälle pinaattikastikkeen ja ripottelee lopuksi paneerit pizzan päälle.) Kypsennä pizzaa uunin keskitasolla noin 13 minuuttia.

Kurpitsaraita ja sananen sinapinsiemenistä

Intialaisessa ruoanlaitossa käytetään ruskeita tai mustia sinapinsiemeniä, mutta koska suomalaisista marketeista saa vain keltaisia sinapinsiemeniä, päätin tehdä pienen testin ja kokeilla, kuinka keltaiset siemenet toimisivat intialaisessa ruoanlaitossa.

Sinapinsiemeniä käytetään Intiassa erityisesti niiden voimakkaan, hieman kitkerän maun takia, mutta myös säilyvyyttä parantavana aineena pikkelsseissä (siementen antimikrobisen vaikutuksen vuoksi). Itä-Intiassa sinapinsiemenet usein jauhetaan, ja jauhetta käytetään muun muassa tunnetun bengalilaisen sinappikalan, Shorse Bata Maachin valmistukseen. Etelässä sinapinsiemeniä käytetään kokonaisena, ja siemenet lisätään kuumaan öljyyn ja niiden annetaan poksua, jotta siementen sisällä oleva maku vapautuisi öljyyn. Siemeniä voidaan käyttää joko ruoanvalmistuksen alkuvaiheessa tai lopussa erillisenä mausteöljynä (tadka/popu). Tällainen lopussa lisätty mausteöljy tuo ihan uskomattoman paljon makua esimerkiksi linssiruokiin ja jogurttikastikkeisiin.

Kun vertasin keltaisia ja ruskeita sinapinsiemeniä keskenään, kävi ilmi, että keltaiset siemenet ovat huomattavasti suurempia kuin ruskeat.

Makrokuvauksen ongelma: kuvasta saattaa paljastua jälkeenpäin jotain ylimääräistä, jota ei huomannut kuvaushetkellä lainkaan. Tällä kertaa se oli punainen karva. 😀

Maistelin kumpiakin siemeniä ensin raakana, ja totesin, että keltaiset siemenet olivat maultaan hieman miedompia kuin ruskeat. Keltaiset olivat myös jotenkin sitkeämmän tuntuisia. 

Isommasta koostaan huolimatta keltaiset sinapinsiemenet käyttäytyivät kuumassa öljyssä aivan kuten ruskeatkin, eli ne alkoivat poksua. Keltaiset siemenet tosin poksuivat huomattavasti voimakkaammin kuin tummat, mikä johtui varmaankin niiden isommasta koosta. Kannattaa siis varata pannun vierelle kansi tai vaikkapa lautanen, jonka saa laittaa pannun päälle pahimman poksumisen ajaksi.

Keltaisten siementen väri muuttui poksumisen seurauksena, ja niistä tuli harmaanruskeita.

Nuo kullankeltaiset partikkelit ovat urad dal -linssejä; harmahtavat poksahtaneita sinapinsiemeniä.

Kypsyneiden keltaisten siementen maku oli hieman miedompi eikä ehkä niin "omaleimaisen intialainen" kuin mustien ja ruskeiden, mutta toisaalta siemenistä tuli rapeampia, mikä johtui varmaankin siementen isommasta koosta. 

Lopputulemana voisin siis sanoa, että jos ruskeita tai mustia sinapinsiemeniä ei ole saatavilla, niin keltaisetkin käyvät oikein hyvin, jos vain antaa niiden paukkua öljyssä (muuten siemenet jäävät vähän sitkeän tuntuisiksi, eikä niiden maku pääse esille). Vaikka niiden maku on miedompi, niistä tulee toisaalta rapeampia kuin tummista siemenistä, mikä on kiva asia varsin tuommoisessa maustekastikkeessa, joka tulee esim. jogurttikastikkeen päällä. (Ruoassa kypsennettynä rapeuden tuntu hukkuu muiden ainesten joukkoon.)

Lopuksi vielä ohje jogurttikastikkeelle, jossa sinapinsiemenet pääsevät oikeuksiinsa. Käytin tähän raitaan myskikurpitsaa, mutta varmasti muutkin kurpitsalajit sopisivat.

KURPITSARAITA

pieni pala myskikurpitsaa
n. 3 dl maustamatonta jogurttia
2-3 rkl tuoretta kookosta hienoksi jauhettuna tai raastettuna
1 pieni vihreä chili hienonnettuna
suolaa maun mukaan

Mausteöljy:
hieman öljyä
1/2 tl tummia sinapinsiemeniä
1/2 tl urad dal -linssejä

Tykkään itse käyttää jogurttikastikkeissa juoksevaa, rasvatonta jogurttia, koska se on niin näppärää, ja sopii minusta raitaan erinomaisesti.

1. Pilko kurpitsa pieniksi kuutioiksi ja kypsennä se pannulla öljytilkassa pehmeäksi.

2. Sekoita kulhossa jogurtti, kookos, chili, suola ja kurpitsapalat.

3. Laita pienelle pannulle tilkka öljyä ja kuumenna se varsin kuumaksi. (Voit testata öljyn kuumuutta lisäämällä öljyyn yhden sinapinsiemenen. Jos se poksahtaa melkein heti, öljy on tarpeeksi kuumaa.) Lisää sinapinsiemenet ja kun siemenet alkavat paukkua (eli melkein heti), lisää urad dalit. (Voit peittää pannun hetkeksi kannella tai lautasella, koska siemenet lentelevät poksuessaan ympäriinsä.) Paista muutama sekunti, ja kun urad dalit ovat alkavat olla kullanruskeita, kaada seos jogurtin joukkoon.

Kurpitsaraita sopii erinomaisesti lähes minkä tahansa intialaisen ruoan kumppaniksi.

Paistettua kanaa

Tämä on yksi lempikanaruoistani, ellei jopa ihan lempparini. Tämä on myös varsin helppo valmistaa, mistä tulee aina plussaa.

Itse tapaan käyttää intialaisissa kanaruoissa, joihin tulee luutonta broileria, paistileikkeitä, koska ne ovat minusta niin paljon mehukkaampia ja maukkaampia kuin fileet. Ne ovat myös huomattavasti edullisempia kuin fileet, ja siitäkin tulee tietysti plussaa. 😊 Toki fileitäkin voi halutessaan käyttää.

Tämä ruoka maistuu yhtä hyvältä sekä intialaisten leipien että riisin ja jogurtin tai jonkin jogurttikastikkeen kanssa. Tortillojen täytteenäkin tätä voisi käyttää, tai voileipien!

PAISTETTUA KANAA (CHICKEN FRY)

600 g luutonta broileria

Marinadi:
1 pieni sipuli hienonnettuna
1 rkl sitruunamehua
1 tl inkivääri-valkosipulitahnaa
1 tl chilijauhetta
1/2 tl kurkumaa
1/2 - 1 tl suolaa


1-2 rkl öljyä
muutama currylehti (voi jättää poiskin)
1-3 vihreää chiliä pitkittäin halkaistuina (tai chilijauhetta maun mukaan)
2 rkl mantelijauhetta
1 tl korianterijauhetta
1/2 tl garam masalaa
mustapippuria myllystä maun mukaan
sitruunamehua maun mukaan
(tuoretta korianteria)

*****

1. Jos käytät paistileikkeitä, poista veitsellä enimmät rasvat. Paloittele broileri suupalan kokoisiksi paloiksi.

2. Kuumenna pannulla tilkka öljyä ja kuullota sipuli. Anna sipulin hieman jäähtyä ja soseuta se. Soseen ei tarvitse olla mitenkään erityisen hienoa ja tasaista, vaan seos saa jäädä aika karkeaksi.

3. Laita soseutettu sipuli, muut marinadin ainekset ja broileripalat kulhoon ja sekoita hyvin. Anna maustua huoneenlämmössä noin tunnin verran.

4. Kuumenna öljy isolla paistinpannulla ja lisää currylehdet, chilit sekä broileri. Paista broileria kovalla lämmöllä, kunnes se on lähes kypsää. Lisää sen jälkeen mantelijauhe, korianterijauhe, garam masala ja paista vielä muutama minuutti.

5. Tarkista maku ja lisää maun mukaan sitruunamehua ja halutessasi tuoretta korianteria.

Keema matar mifu-jauhiksella

Kokeilin, miten uusi Mifu jauhis taipuisi perinteiseen intialaiseen keema matar -ruokaan (=jauhelihaa ja herneitä), ja täytyy sanoa, että tykkäsin tästä jauhisversiosta ehkä jopa enemmän kuin jauhelihaversiosta! Ja se on paljon sanottu jauhelihan ystävältä. 😊 Jogurtti tuo mifuun sellaista kivaa mehevyyttä, ja mausteiden kanssa mifusta tulee ihan älyttömän maukasta.

Samalla ohjeella voi tehdä tietysti myös jauhelihaa tai muita kasviproteiineja. Jos kokonaisia mausteita (kanelia, kardemummaa, jeeran siemeniä) ei ole, voit lisätä lopuksi hieman garam masalaa tai korvata kokonaiset mausteet pienellä määrällä jauhettuja.


KEEMA MATAR MIFU JAUHIKSELLA

1-2 rkl öljyä
2-3 cm:n pätkä kanelitankoa
3 kokonaista vihreää kardemummaa
1 tl jeeran eli juustokuminan siemeniä
1 sipuli hienonnettuna
2 tl inkivääri-valkosipulitahnaa
1 pkt Mifu jauhista
1/2 tl kurkumaa
2 tl korianterijauhetta
1 tl paprikajauhetta
1/2 -1 tl chilijauhetta
n. 1 tl suolaa
2 reilua ruokalusikallista turkkilaista jogurttia (Bulgarian jogurttikin käy)
1/2 pussia pakasteherneitä sulatettuna

Tarpeen mukaan:
(sitruunamehua)
(garam masalaa)
(tuoretta korianteria)

*****

1. Kuumenna öljy pannulla ja lisää kokonaiset mausteet. Kun ne alkavat tuoksua ja pullistua, pienennä levy keskilämmölle ja lisää sipuli.

2. Paista sipulia, kunnes se on saanut vähän väriä. Lisää inkivääri-valkosipulitahna ja jatka paistamista silloin tällöin sekoitellen 2-3 minuuttia.

3. Nosta hieman lämpöä ja lisää pannulle mifu, jauhetut mausteet ja suola. Paista hetki sekoitellen ja pilkkoen mifua samalla pienemmäksi muruksi.

4. Lisää jogurtti ja herneet ja jatka paistamista silloin tällöin sekoitellen, kunnes jogurtti on imeytynyt ja seos on täysin kuivaa (viitisen minuuttia).

5. Tarkista maku ja lisää tarpeen mukaan sitruunamehua ja/tai garam masalaa.

Tämä ruoka sopii erityisen hyvin yhteen intialaisten leipien kanssa, mutta miksei riisinkin.

*******

Helpot naan-leivät kahdella tapaa

Maailmassa on pilvin pimein naan-ohjeita, mutta en ole onnistunut saamaan yhdelläkään ohjeella naaneista sellaisia kuin niiden pitäisi minusta olla: pehmeitä ja vähän sellaisia sitkaita. Leivistä on tullut aina kovakuorisia, jotka ovat nekin kyllä ihan hyviä, jos ne syö erikseen leipänä. Mutta jos haluaa kaapia naanilla lautaselta ruokaa, leipä saisi olla pehmeämpi ja taipuisampi.

Ei siis auttanut muu kuin kehitellä oma ohje. Tämä sama ohje sopii sekä hiivalla että leivinjauheella leipomiseen, ja leipien tekeminen on kummallakin tavalla todella helppoa. Hiivataikinan täytyy antaa tietysti kohota, mutta itse leivontatyötä on todella vähän. Nestettäkään ei tarvitse lämmittää hiivaa varten, vaan jääkaappikylmä jogurtti toimii oikein hyvin. Sama taikina sopii kaiken lisäksi sekä uunissa kypsentämiseen että (grilli)pannulla paistamiseen, ja jos käyttää leivinjauhetta ja paistaa leivät pannulla, naan-leivät tulevat pöytään todella nopeasti.

Hiivalla leivottu naan-leipä uunissa paistettuna.

Itse käytän naan-leivissä rasvatonta, juoksevaa luonnonjogurttia, mutta mikä tahansa maustamaton jogurtti käy.


NAAN-LEIVÄT (6 kappaletta)

3 dl vehnäjauhoja (195 g)
2 tl sokeria
n. 1 tl suolaa
2 tl kuivahiivaa TAI 1 tl leivinjauhetta
1,5 dl maustamatonta jogurttia (160 g)


HIIVATAIKINA: 
Laita kuivat aineet kulhoon ja sekoita. Lisää jogurttia vähän kerrassaan ja muovaa samalla toisella kädelläsi taikinaa yhteen. Kun olet lisännyt kaiken jogurtin, alusta taikinaa noin viisi minuuttia, kunnes taikina ei enää tartu käteen ja kunnes se tuntuu kimmoisalta. Jos taikina tuntuu liian tahmealta, lisää varovasti hieman jauhoja; jos liian kovalta, lisää ripaus jogurttia. Peitä taikina pyyhkeellä ja anna kohota vedottomassa paikassa (esim. mikrossa) kaksi tuntia.

LEIVINJAUHETAIKINA: 
Valmista taikina kuten edellä, mutta alusta taikinaa vain sen verran, että saat siitä kiinteän pallon. Koska leivinjauhetaikinaa ei tarvitse kohottaa, voit leipoa leivät heti. 

LEIPOMINEN:
Jaa taikinaa kuuteen osaan ja leivo palat noin 20 cm pitkiksi, soikion muotoisiksi leiviksi.

PAISTAMINEN UUNISSA: 
Kuumenna uuni 250 asteeseen. Laita leivät pellille leivinpaperin päälle. Pellille mahtuu yhdellä kerralla kolme leipää, joten leivät kannattaa paistaa kahdessa osassa. Paista leipiä uunin ylätasolla 4 minuuttia, käännä sen jälkeen leivät ja paista vielä minuutin ajan. Leipien pitäisi olla nyt ruskeapilkkuisia, mutta jos leivät näyttävät mielestäsi liian vaaleilta, jatka paistamista vielä hetki.

PAISTAMINEN GRILLIPANNULLA: 
Kuumenna grillipannu erittäin kuumaksi ja laita leipä pannulle (ilman rasvaa). Paista leipää kaksi minuuttia, käännä leipä ja paista vielä toiselta puoleltakin kaksi minuuttia. Älä liikuttele leipää paistamisen aikana, jotta leipään tulee hauskat raidat.

TARJOILU: 
Voitele kypsät leivät voilla tai gheellä ja tarjoa (pohjois)intialaisen ruoan kaverina. Naan sopii erityisen hyvin yhteen paksujen ja kermaisten ruokien, kuten voikananpojan kanssa. (Olen muuten kehitellyt omaa voikananpoikaohjettani hieman, ja ohje löytyy täältä.)

Jos haluat naaniin vaihtelua, voit ripotella päälle seesaminsiemeniä tai hienonnettua korianteria, tai sitten voit valmistaa nigellansiemen-naaneja tai valkosipulinaaneja.

NAANIT NIGELLAN (MUSTAKUMINAN) SIEMENILLÄ: 

Ripottele leivän päälle kaulimisen jälkeen mustakuminan siemeniä ja kauli vielä siementen päältä pari kertaa, jotta siemenet tarttuvat leipään paremmin.

VALKOSIPULINAANIT: 

Sulata pannulla voita ja paista siinä hienonnettua valkosipulia noin minuutin ajan tai kunnes valkosipuli ei enää tuoksu raa'alle. Voitele kypsät leivät tällä voin ja valkosipulin seoksella.

Leivinjauheella leivottu valkosipulinaan.

Tervehdys

Olen miettinyt jo pidemmän aikaa, että olisi mukava palata postailemaan intialaisia ruokaohjeita. Aloittamiskynnys on kuitenkin ollut korkealla, sillä ruokablogit ovat nykyään niin tyylikkäitä, että omat tuotokseni vaikuttavat niiden rinnalla vaatimattomilta räpellyksiltä. Mutta toisaalta: jos kerran haluan pitää ruokablogia, niin kai minä saan niin tehdä - vaikka sitten vähän vaatimattomamminkin.

Tarkoitus oli aloittaa aivan uusi blogi, mutta uuden blogin aloittaminen tuntui valtavan työläältä projektilta. En edistynyt asiassa edes sen vertaa, että olisin löytänyt mieleiseni blogipohjan. Sitten sain vinkin (kiitos!), että voisin jatkaa tätä vanhaa blogia. Ensin ajattelin, että ei missään nimessä. Vanhat postaukset jotenkin nolottavat, ja kuvatkin ovat ihan karmeita. Hetken aikaa mietittyäni ajatus alkoi kuitenkin kiehtoa. Jos jatkaisin tätä vanhaa blogia, säästyisin uuden blogin aloittamisen vaivalta ja voisin alkaa vain heti kirjoitella. Nielin siis ylpeyteni ja palasin nöyränä tänne, mistä kaikki sai joskus alkunsa.

Tässä sitä nyt sitten ollaan: blogissa, jonka en uskonut enää koskaan saavan jatkoa. Tuntuu toisaalta hyvin omituiselta ja toisaalta kotoisalta olla täällä. Tulee paljon kaikenlaisia muistoja mieleen. Enpä olisi uskonut, että tätä päivää koskaan tulee.

Blogi jatkuu varmaan aika samantyyppisenä kuin ennenkin, mutta muutoksiakin on luvassa. Suomalaisten kauppojen tarjonta on laajentunut viime vuosina ihan uskomattoman paljon, kun tarjolla on mifuja ja muita vastaavia, ja se tulee näkymään varmasti blogissanikin. Ajattelutapani on viime vuosina myös hieman muuttunut: kun ennen hain automaattisesti kaikkien intialaisten ruokien ainekset aasialaisista kaupoista, nykyään yritän miettiä, miten suomalaisten kauppojen antimia voisi käyttää intialaisissa ruoissa. Olen tehnyt monenlaisia havaintoja, ja niistä olisi tarkoitus kirjoitella tulevaisuudessa lisää.

Autenttisuudesta ei ole kuitenkaan tarkoitus tinkiä, ainakaan kovin usein. Joitakin aineksia - esimerkiksi tuoreita currylehtiä - ei edelleenkään saa suomalaisista kaupoista, mutta sellaiset ainekset voi jättää usein pois maun siitä suuremmin kärsimättä. Toisaalta koin taannoin melkoisen yllätyksen Stockmannilla käydessäni, sillä hyllyssä oli todella hyvä valikoima intialaisia mausteita: oli tummia sinapinsiemeniä, sarviapilan siemeniä, valkoisia unikonsiemeniä, kuivattuja currylehtiä, jeeran siemeniä, vihreitä kardemummia - lähes kaikkea!

Tarkoitus olisi myös laajentaa repertuaariani, sillä ohjeeni olivat aiemmin aika Etelä-Intia -painotteisia. Tykkään kokkailla nykyään paljon muutakin, joten blogi tulee (toivottavasti!) vähän monipuolistumaan. Tarkoitus olisi yrittää olla muutenkin lukijaystävällisempi - jos siis tänne edes kukaan eksyy. Jos tulee mieleen parannus- tai kehitysehdotuksia tai mitä vain toiveita, otan ne kiitollisena ja ilolla vastaan!