18. tammikuuta 2009

Onko elämää ilman juustovoileipää?

Rakastan juustoa ja juusto rakastaa minua. Tähän kolmiodraamaan kuuluu vielä leipä, ja luultavasti meitä kolmea ei tule erottamaan kukaan eikä mikään. Mitä muutakaan leivän päälle voi laittaa kuin juustoa, jos ei halua syödä lihaa, kalaa tai munaa (leivällä siis; muuten kyllä menenevät)? Kurkku, tomaatti ja kaikki nämä perinteiset vihannekset ovat toki hyviä, mutta vain siinä tapauksessa, että ne saavat köllötellä ison ja pehmoisen juustoviipaleen päällä. Eikä mikä tahansa juusto käy, sillä juuston on oltava sellaista, että se kanssa maistuu juustolta.

Välillä tulee kuitenkin näitä selväjärkisiä päiviä, jolloin herää syyllisyys: ei se rasvainen juusto kauhean terveellistä kyllä ole. Sitten tulee hirveä tarve kehitellä leivälle jotain muuta kuin sitä juustoa. Tällä kertaa keksin yhdistää kolme "pahaa": leivän ilman juustoa, idut ja salaatin. Iduissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta en vain jostain syystä ole koskaan päässyt niiden kanssa oikein sinuiksi (ja olenkin tainnut koko elämäni aikana yrittää huimat kaksi kertaa). Salaatti sen sijaan on oikein hyvääkin, jos sen vain on joku muu tehnyt. Itse en sitä millään viitsisi tehdä, kun siinä on niin kauhea peseminen ja pilkkominen, eikä nälkä lähde kumminkaan.

Laitetaan siis nämä kaikki pahat yhteen ja tehdään niistä voileipä. Eipähän sitten tarvitse syödä ituja tai juustottomia leipiä vähään aikaan, kun tuli taas niin kauheat traumat.

Mutta voihan pahus. Näitä joutuu tekemään toistekin, ehkä aika piankin. Nautintoa haittasi hieman vain Port Salutin jääkaapissa järjestämä äänekäs mustasukkaisuuskohtaus. Kuulemma ihan turha tulla enää sitä höyläämään, kun kerran olen tuommoisia ituja alkanut katsella.


JUUSTOTTOMAT HERKKULEIVÄT
neljään leipään

4 viipaletta ruisleipää, esim. Realia
1 kypsä avokado
n. puolikas punainen paprika
1 iso valkosipulinkynsi
hieman (oliivi)öljyä
1 pienehkö punasipuli
n. 50 g sinimailasen ituja (tai mitä muita niitä nyt on)
sitruunamehua
suolaa ja mustapippuria
(herneenversoja)

1. Leikkaa paprika ohuiksi renkaiksi ja valkosipuli paperinohuiksi siivuiksi. Paista paprikoita molemmin puolin pannulla pienessä öljytilkassa, kunnes ne ovat pehmentyneet mukavasti. Laita paprikat sivuun odottamaan ja paista samalla pannulla myös valkosipulit, kunnes ne ovat kullanruskeita ja rapsakoita. Varo käräyttämästä niitä! Laita sivuun odottelemaan.

2. Leikkaa punasipuli hyvin ohuiksi renkaiksi. Jos pelkäät, että idut maistuvat iduilta, tee kuten minä: Laita idut kulhoon ja mausta ne suolalla ja pippurilla sekä tilkalla öljyä. Sekoita hyvin. Idut hieman lötsistyvät, mutta samalla ne myös maustuvat ja mehevöityvät. Halkaise avokado, poista kivi, kuori avokado ja leikkaa se pitkittäin ohuiksi viipaleiksi.

3. Kokoa leivät. Laita alimmaiseksi leipä ja sen päälle avokadoviipaleet. Laita näiden päälle paprikarenkaat ja valkosipulit sekä sipulirenkaat. Ruikkaa päälle vähän sitruunamehua, ripottele suolaa ja rouhaise mustapippuria. Nosta päällimmäiseksi idut ja kruunaa koko komeus halutessasi herneenversoilla.

Herkuttele ja käske juuston mennä mussuttamaan muualle.

MUUTAMA HUOMIO
  • Leivät voisi halutessaan paahtaakin.
  • Paprikoita ei ole mikään pakko käyttää pannulla, vaan ne voi laittaa leivälle ihan raakanakin. Itse vain en kauheasti raa'an paprikan makua rakasta. Paprikat voisi myös paahtaa uunissakin.
  • Rapsakaksi paistettu valkosipuli on niin ihanaa ja sopii tähän aivan älyttömän hyvin! Laita sitä siis enemmänkin, jos tykkäät.
  • Tomaattiviipaleitakin piti leipiin laittaa, kun pelkäsin, että leivistä tulee liian kuivia käppyröitä. Tomaatit unohtuivat, mutta se ei ollut mikään huono asia, sillä leivät olivat oikein meheviä ilman niitäkin.

Tuosta avokadosta tuli mieleen vielä yksi juttu, joka sattui minulle kaupassa kerran, kun olin vielä tunarimpi kuin nykyään. Olin valikoimassa avokadoja tuttuun tyyliini niin, että kokeilin avokadojen pehmeyttä puristellen niitä vähän sieltä sun täältä. Yhtäkkiä joku naisasiakas - ilmeisesti jonkun aikaa touhujani sivusta seurailtuaan - syöksähti viereeni ja rupesi opastamaan, yksi avokado kädessään: "Ei niitä tuolla lailla kokeilla. Jos avokado on ihan kokonaan pehmeä, silloin se on pilalla! Avokadoa pitää kokeilla täältä kapeammasta päästä. Jos se on sieltä vähän pehmeä, silloin avokado on sopivan kypsä!" Ja sitten nainen jatkoi rivakasti matkaansa, ja minä jäin luultavasti hieman typertyneen näköisenä toljottamaan johonkin tyhjyyteen. Oppi meni kuitenkin perille, eikä tulisi enää mieleenkään puristella avokadoja miten sattuu! Tämä episodi muistuu mieleen joka kerta, kun olen ostamassa avokadoa... :-D

14 kommenttia:

  1. Heh, voi sitä juustoparkaa ja sen mustasukkaisuuskohtausta!
    Kun mä puolitoista vuotta sitten jätin maitotuotteet (jotka osittain ovat hiipineet takaisin)kaikista vaikeinta oli lopettaa juuston syöminen, mutta jonkun ajan kuluttua sitä ei enään kaivannutkaan. Tuo kombinaatio avokaadon, itujen ja paprikan tai tomaatin kanssa on ehdoton kestosuosikki, se on hurjan hyvää! Iduista mä kyllä olen aina tykännyt muutenkin, ja idätän aina vähän väliä ituja täällä kotona-

    VastaaPoista
  2. Yaelian :-) Mä en kyllä varmaan ikinä pääsisi tuosta juustosta eroon! Ainoa keino, jolla se ehkä saattaisi onnistua, olisi lopettaa leivän syöntikin sitten kokonaan :-O

    Mä en ole koskaan kokeillut tuota idättämistä, vaikka se monta kertaa on mielessä käynytkin. Jotenkin se kuulostaa niin kamalan vaikealta, kun pitäisi olla joku purkki tiskikaapissa tietyssä kulmassa, vai miten se nyt meni... Vähän turhan monimutkaista mulle.

    VastaaPoista
  3. Idättäminen on itse asiassa helppoa.Mä yleensä idätän mung papuja, linsseja, joskus kik herneitä,sinimailasta varten taas tarvitaan tosi pienet reiät. Mulla ei täällä ole tiskauskaappia, mutta mulla on idätysastia,joka on keittiötasolla,olen joskus aikoinaan ostanut sen Reformi-kaupasta Hesasta. Ja vehnänorasta tulee aina välillä myös kasvatettua.

    VastaaPoista
  4. No ehkä mäkin sitten yritän etsiä tuommoisen idätysastian, ettei tarvis tuota tiskikaappia mihinkään idätyskäyttöön valjastaa... Kyllä mä vielä joku päivä kokeilen tuota idättämistä ;-)

    VastaaPoista
  5. No nyt Hippu sait leukani putoamaan polviin ja kuolan erittymään! Tuossa leivässähän yhdistyy KAIKKI, mitä rakastan: avokado, paprika, punasipuli ja sinimailasenidut. Pakko pian nöyrtyä himon alla ja rynnätä seesteisestä sunnuntainvietosta Kampin K-supermarketin HeVi-osastolle.

    Juustoleivät ovat kyllä pirullisen hyviä, mikäli juusto on vain oikeanlaista. En ollut ostanut juustoa kotiini kahteen vuoteen muussa, kuin raaste- ja sulatemuodossa, kunnes löysin edullisen merkin kunnon hollantilaista goudaa ja se oli menoa se!

    VastaaPoista
  6. Mari, heh, no onneksi jotkut kaupat ovat auki näin sunnuntaisinkin :-)

    Mulle on kanssa tosi tärkeetä, että juusto on oikeanlaista. Esim. jos on vaihtoehtona syödä leivän päällä jotain oikein vähärasvaista juustoa, joka ei edes maistu juustolle, niin kyllä mä siinä tapauksessa syön sen leipäni mieluummin ilman sitä juustoa :-)

    VastaaPoista
  7. Idut on ihania! Mun synti on vaan se, että olen niin laiska etten oo niitä koskaan itse saanut kasvatettua... ja kun tietää, kuinka helppoa kasvatus kuulemma on, ei sitten raaski ostaa myöskään kaupasta niitä valmiita ituja! (Vaikka toisaalta miksipä niitä ei voisi ostaakin, ovathan kuitenkin sesongin vihanneksia.) Mutta niin, harvinaista herkkua siis.

    Leipäsi näyttävät ihanilta, olisivat juuri mun makuun myös!

    VastaaPoista
  8. Anna, kiitos :-) Mä en ihan vielä menisi vannomaan noiden itujen ihanuuden nimeen, mutta eivät ne kyllä tosiaankaan mitään pahojakaan olleet. Pari totuttelukertaa vielä, niin kyllä ne sitten varmaan ovat munkin mielestä jo aika hyviä ;-)

    Mä olen aina kuvitellut, että itujen idättäminen on jotenkin monimutkaista, mutta ehkä olen sitten vaan muodostanut semmoisen ennakkokäsityksen päässäni. Vähän muakin kyllä nolotti ostaa noita ituja kaupasta, kun pikkupiru huuteli takaraivossa, että vitsi mikä tumpelo, kun et itse kasvata niitä...

    VastaaPoista
  9. Oih mitä herkkuleipiä! Minulla on myös hyvä ja rakastava suhde juustovoileipiin: pala tuoretta ruisleipää + hieman voita + siivu maistuvaa juustoa = oikotie onneen :) vastapainoksi koitan sitten aina tehtailla voileipiä kasvispäällysteillä, mutta ei ole kyllä tätä sinun leipäsi voittanutta.. Pitää minukin joku päivä vähän investoida voileipiini ja tehdä tällaisia :)

    VastaaPoista
  10. Sanna :-) Tuo sinun oikotiesi onneen kuulostaa aivan älyttömän hyvältä! Komppaan! Tuore ruisleipä on kyllä aivan ihanaa, eikä se kummoisiakaan päällysteitä kaipaa - paitsi ehkä sitä juustoa ;-)

    Itse en käytä rasvaa leivällä ollenkaan, ja siksi muka "saankin" syödä rasvaista juustoa, vaikka kyllä tiedän, että juuston ja margariinin rasvat painivat ihan eri sarjoissa. Mikä ihme siinä juustossa niin koukuttaakin..

    VastaaPoista
  11. Varmasti tosi herkullisia leipiä! Kauniisti olet avocadot asetellut. Ite oon tottunut aamuvoileivät nauttimaan guacamolen, tomaatin ja seitanviipaleiden kanssa.. Hyvää!

    VastaaPoista
  12. Kiitos, Insanity :-) Itse en ole koskaan tuota seitania kokeillut, mutta ehkä sekin hetki koittaa jonain päivänä... :-) Tuo guacamole leivän päällä kuulostaa kyllä aivan ylihyvältä! Namskis!

    VastaaPoista
  13. oma suhteeni juustoon on vähintäänkin yhtä myrskyisän intohimoinen, ja tuo mustasukkaisuusdraama jääkaapissa kuulostaa varsin tutulta. itse en osaa kuvitella juuston syönnin lopettamista, mutta tunnustan että olen myös alkanut vilkuilla itujen perään. :)

    blogisi on kaunis ja hauska, ja etenkin intialaiset ohjeesi saivat minut ihan sekaisin. :) olin itse asiassa juuri lähdössä kauppaan täydentämään alan mausteiden valikoimaani, kun eksyin tänne. aloin vastikään pitää itse kasvispainotteista blogia, saanko sinut linkittää?

    VastaaPoista
  14. Katri, mukava kuulla, että en ole ainoa, joka "taistelee" juuston kanssa. ;-) Mutta toisaalta, pitää kai ihmisellä jotain paheitakin olla (tosin on mulla muitakin, niin kuin esimerkiksi suklaa)...

    Kehusi lämmittivät kovasti mieltä - totta kai minut saa linkittää! Kävin kurkkaamassa blogiasi, ja se näytti kyllä tosi hienolta! :-)

    VastaaPoista