Käytän yleensä valmiiksi jauhettuja mausteita, mutta muutama mauste tai mausteseos on sellainen, että tykkään jauhaa ne itse. Yksi niistä on garam masala. Kauppojen garam masaloissa maistuu minusta jokin mauste aina liian voimakkaasti, ja kaupallisissa sekoituksissa on usein kaikkea ylimääräistä (kuten laakerinlehteä, fenkolinsiemeniä, suolaa tai sakeuttamisaineita). Itse tekemällä saa taatusti mieleisensä lopputuloksen. 😊
Perinteisimmillään garam masalaan tarvitaan vain kuutta ainesosaa – kardemummaa, mustapippuria, kanelia, neilikkaa, juustokuminaa ja korianteria – mutta koska jokaisella kokilla on omat makumieltymyksensä, versioitakin on monia. Jätän itse korianterin garam masalasta pois sen takia, että tykkään lisätä sitä erikseen.
Perinteisen garam masalan lisäksi on olemassa myös toinen garam masalan muoto, miedompi Mughal garam masala, mogulien garam masala, jota käytetään varsinkin maito- ja jogurttipohjaisissa ruoissa.
Olen suoristanut hieman mutkia ja kehitellyt ohjeen, joka valmistuisi mahdollisimman helpolla. Siksi käytän valmiiksi jauhettua kardemummaa, kanelia ja juustokuminaa. Erityisesti kanelitankoa voi olla vähän vaikea saada kotioloissa ihan tasaiseksi jauheeksi.
GARAM MASALA
1,5 rkl jauhettua kardemummaa (eli sellainen kahdeksan gramman putkilo)
1 rkl jauhettua kanelia
2 tl kokonaisia mustapippureita
2 tl kokonaisia neilikoita
2 tl jauhettua juustokuminaa
Mittaa kaikki ainekset mortteliin, kahvimyllyyn tai muuhun vastaavaan ja jauha tasaiseksi seokseksi. Itselläni on intialainen mikseri, joka sopii tähän tarkoitukseen erinomaisen hyvin, mutta uskoisin, että morttelissakin tulee oikein hyvä lopputulos.
Koska garam masalassa on useita varsin voimakkaita mausteita, garam masalaa käytetään yleensä varsin pieninä määrinä, koska muuten garam masalasta tulee aivan liian hallitseva. Samasta syystä garam masalaa käytetään lähinnä sellaisissa ruoissa, jotka kestävät garam masalan voimakkaat maut hyvin, esimerkiksi liharuoissa ja sipuli-tomaattipohjaisissa curryissa. Garam masala lisätään ruokaan tavallisesti ruoanvalmistuksen loppuvaiheessa, jolloin se korostaa kivasti ruoan muita makuja.
Kaupan valmiit garam masalatkin ovat ihan hyviä, jos niistä tykkää, mutta itse tehtyäkin kannattaa joskus kokeilla. 😋
Ai miten ihana postaus. Pistän heti kokeiluun tämän ohjeesi :)
VastaaPoistaOlipas ihana kuulla, että tykkäsit! <3 Toivottavasti pidät myös garam masalasta, jos innostut kokeilemaan.
PoistaMukavaa viikonloppua ja itsenäisyyspäivää! :-)
Tosi kiva ohje, kiitos tästä. Mä olen monta monta kertaa miettinyt erilaisten mausteseosten tekemistä itse, mutta kertaakaan en ole saanut aikaiseksi. Osasyynä varmaan osittain se, että jossain takaraivossa on ajatus siitä, että lopputulos olisi kovan (?) vaivan jälkeen joko mitätön tai sitten ihan samanlainen, kuin se kaupan valmisversio. Oli kiva lukea "analyysisi" itse tehdystä vs. valmiista garam masalasta! Menee heti testiin seuraavalla kerralla, kun tarvitsen ko. maustetta!
VastaaPoistaTotta puhuakseni minäkin olen aika laiska tekemään mitään maustesekoituksia tai tahnoja, ja garam masala onkin yksi niistä harvoista seoksista, joita jaksan itse tehdä. Mutta se johtuu ihan siitä, että omatekoisessa ja kaupan seoksissa on minusta niin suuri ero. Mutta nämä(kin) ovat tietysti makuasioita. :-)
PoistaMonesti olen ajatellut, että pitäisi kokeilla sellaisten tahnojen tekemistä, joita käytetään esim. thaikeittiössä, mutta niissä olisi minustakin ihan hirveä homma. Ensin etsit kaupasta galangalit sun muut, ja olisiko se sittenkään vaivan arvoista. Eli ihan samoilla linjoilla ilmeisesti ollaan. ;-D
Mielestäni mausteseosten tekeminen todella kannattaa. Tärkeää on tietenkin että saa käsiinsä tuoreita mausteita. Tosin meillä on käytössä n 30 v vanhat abhasialaiset laakerinlehdet jotka maistuvat vieläkin laakerinlehdelle. Niitä oli alun perin valtava määrä. Kun olin nuorempi ja jaksoin enemmän tein myös thaicurrytahnat ja muut saman tyyppiset maustesekoitukset itse.. Nykyään yleensä ostan ja olen löytänyt merkit jotka maistuvat meille. Mausteseosten tekemisessä on jo sekin ihana puoli että niistä leviää ihana tuoksu jo valmistusvaiheessa. Minou
PoistaAbhasialaiset laakerilehdet kuulostavat tosi eksoottisilta ja hienoilta! Varmaan vähän toista kuin nuo laakerilehdet, joita minä ostan kaupasta.
PoistaSe on ihan totta, että mausteista leviää ihana (tai ainakin voimakas!) haju jo valmistusvaiheessa. Viimeksi innostuin tekemään sambarjauhetta yllättäen juuri sinä päivänä, kun rakennusfirma oli tulossa tekemään kaksivuotistarkastusta. Sitten yritin tuuletella hädissäni, kun koko huusholli "tuoksui" niin armottomasti. :-D
Kiitos kommentistasi, Minou!
Olipa kiva nähdä täällä postaus:) Ostin kerran sellaisen Garam Masala pussin,jossa mausteet oli kokonaisena.- Kun en halunnut kerralla jauhaa koko määrää, piti miettiä että miten paljon jokaista ainesta piti jauhaa;D Omia maustesekoituksia on kiva tehdä; tein toissapäivänä piparimaustetta, mutta lähinnä koska sellaista ei täällä ole.
VastaaPoistaKokonaista garam masalaakin on tosiaan myynnissä, ja itsekin käytän aika usein sitä. Mä tosin ostan mausteet erikseen, mutta ihan yhtä hyvin voisi ostaa ne valmiissa pussissakin.
PoistaMuistan, että meinasin itsekin tehdä piparimaustetta viime vuonna Kolumbiassa. Mutta sitten havahduin, että nyt joku järki matkaan: miksi tekisin piparimaustetta, kun en edes tykkää pipareista. :-D
Palaan vielä :) Kuten huomaat, olen ihan superinnoissani, kun postaat taas täällä! Mulla on itse asiassa kaksi kysymystä :)
VastaaPoistaEnsinnäkin menin linkin kautta aikaisempiin mausteaiheisiin postauksiisi ja huomasin tällaisen: "käytän jauhettua jeeraa niin harvoin, että ei ole mitään järkeä ostaa valmista jauhetta kaappiin väljähtymään". Olen jotenkin ymmärtänyt, että tuon alueen keittiössä jeera on ihan jokapäiväinen mauste, mutta ilmeisesti olen ymmärtänyt väärin... Itse ainakin ripsautan sitä mukaan sunnilleen kaikkiin intialaisiin ruokiin, vaikka ohjeessa ei niin sanottaisikaan. Eli olen ollut tässä asiassa ihan väärässä? Kääk!!!
Toinen kysymys koskee alueellisia keittiöitä. Meillä on koko perhe ihan älyttömän tykästyneitä nepalilaisiin ravintoloihin, jotka on ainoita, mitä (ainakaan täällä maaseudulla) on edes lähelläkään intialaista. Kuinka lähellä nuo keittiöt todellisuudessa ovat toisiaan? Ja miksi meillä on vain nepalilaisia, eikä intialaisia? No okei, tiedän, ettet tuohon osaa välttämättä vastata, mutta pointti siis siinä, että onko käytännössä kyse samasta asiasta? Onko kyse samasta, kun mennään syömään "kiinalaista", että se on vaan meille suomalaisille muokattu versio siitä, mistä on huomattu meidän tykkäävän.
Sori, tuli kauhean vaativa kommentti: "kerro, selitä, valaise minua..." :) Mua vaan oikeesti kiinnostaa nämä ja vaikka aika paljon ruokajuttujua olenkin opiskellut, tähän en vielä ole törmännyt. Kiitos jo etukäteen selityksestä <3
Ja sorry kirjoitusvirheet, kirjoitin kauheessa kiireessä...
PoistaPahoittelut myöhästyneestä vastauksesta, mutta on pitänyt vähän kiirettä. Enkä minä mitään kirjoitusvirheitä huomannut. :-)
PoistaEt ole ollenkaan käsittänyt väärin, vaan jeera on todellakin yksi yleisimmistä mausteista Intiassa. Intia on tosin niin laaja alue ja pitää sisällään niin monta erilaista ja kuitenkin jollakin lailla samanlaista keittiötä, että on oikeastaan mahtdotonta puhua mistään yleisintialaisesta ruoasta.
Minä kokkailen aika paljon eteläintialaistyyppistä ruokaa, ja aiemmin kokkasin lähes pelkästään sitä. Etelä-Intiassakin käytetään jeeraa lähes kaikissa ruoissa, mutta ei jauhettuna mausteena, vaan kokonaisina siemeninä, jotka lisätään ruokaan ruoanvalmistuksen alkuvaiheessa. Jollakin toisella alueella Intiassa taas saatetaan käyttää yksinomaan jauhettua jeeraa. Jatka siis ihmeessä jauhetun jeeran käyttöä, jos pidät siitä. Siinähän on sekin etu, että jauhettua jeeraa saa suomalaisista ruokakaupoista, kun taas siemeniä ei saa.
Olen ymmärtänyt, että nepalilaiset ravintolat ovat tavallisia siksi, että Nepalista on lähdetty hanakammin ulkomaille kuin Intiasta, ja ravintolan perustaminen on ollut ehkä yksi "helpoimmista" tavoista elättää itsensä. Nepalilaiset ravintolat tarjoavat kuitenkin käsittääkseni lähinnä Pohjois-Intian tyylisiä ruokia, joten niitä voisi yhtä hyvin kutsua intialaisiksi ravintoloiksi. Olen syönyt nepalilaisessa ravintolassa muistaakseni kerran, joten olen vähän huono sanomaan tähän mitään kovin asiantuntevaa. Mutta kyllähän nepalilaisten tai intialaisten ravintoloiden ruoka on tehty kai aika pitkälti suomalaiseen makuun sopivaksi, jotta se houkuttelisi mahdollisimman paljon asiakkaita.
Niin, ja kaikenlaiset kysymykset ovat oikein tervetulleita. On kiva pähkäillä asioita itsekin. :-)
PoistaKiitos kattavasta vastauksesta! Kovasti jo odotan seuraavaa postausta :) Mut ei mitään paineita :)
PoistaVoi olla, että seuraavaa postausta ei tule ihan pian, sillä tiedossa on varsin kiireisiä aikoja. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä. :-)
PoistaGrammaa masala on yksi lempparimausteseoksistani. Tosin olen ostanut sen valmiina seoksena. Kiitos reseptistä!
VastaaPoistaEipä kestä! Toivottavasti tykkäät, jos innostut kokeilemaan! :-)
Poista