16. tammikuuta 2009

Rumpalin sambhar (ei basisteille)

Lupaan ja vannon, että tämä on viimeinen kerta, kun jauhan näistä currylehdistä.

Kävin nimittäin jokin aika sitten taas Hakaniemessä kaupoilla, ja siellä oli kyllä meneillään jotain ihan kummallista, sillä kauppojen vihanneshyllyt Vii Voanissa ja Aasialaisessa kaupassa olivat niin tyhjät, että näytti siltä kuin ne olisi ryöstetty. Väkeä kuitenkin oli molemmissa liikkeissä niin paljon, etten meinannut sekaan mahtua (mitähän mahtoivat oikein ostaa). Minulla oli hirveän pitkä ostoslista, ja meinasi epätoivo iskeä, kun tajusin, että en saisi oikein mitään listalla olevista tuotteista. Ei auttanut muu kuin lähteä tutkimusmatkalle niihin kauppoihin, joissa en tavallisesti koskaan käy. Onko mitään turhauttavampaa kuin juosta kaupasta toiseen jonkun keittobanaanin perässä?

Kauppoja kierrellessäni huomasin yhtäkkiä yhdessä niistä, että ei hemmetti, tämähän on se sama kauppa (Taj Mehal), josta olen joskus löytänyt niitä tuoreita currylehtiä. Itse kauppaa en kyllä tälläkään kertaa muistanut, vaan déjàvu tuli tiskin takana seisovasta sympaattisesta nuorukaisesta. Toiveikkaana tutkiskelinkin kaupan kaikki kaapit ja nurkat, ja kyllä, siellä kaupan oikeassa peränurkassa oli kylmäkaappi, jonka oikealla ylähyllyllä oli nytkin niitä currylehtiä. Kovin tuoreita nämä lehdet eivät enää olleet, mutta se että siellä oli edes näitä eläköityneitä lehtiä, herättää toiveita siitä, että tuoreitakin lehtiä on joskus saatavilla. Kylmäkaappi oli kyllä vaihtanut paikkaa sitten viime näkemän, koska viimeksi se oli jossakin muussa paikassa.

Drumstickejä (rumpukeppejä).

Oikeastaan vielä suurempi "järkytys" tuolla samaisessa kaupassa oli se, että siellä oli myynnissä myös tuoreita drumstickejä, oikein niitä vajaan metrin mittaisia kokonaisia pötkylöitä (hyviä kuvia sekä puusta, kokonaisista vihanneksista sekä niiden sisuksista löytyy täältä). Nuo drumstickit olivat kyllä vieläkin sammaloituneempia kuin nuo currylehdet, mutta pakkohan niidenkin on joskus ollut tuoreita olla? Niitä puolihomeisia drumstickejä katsellessani mietin, että kumpikohan on järkevämpää, pitää asiakkaan näkyvillä melkein homeisia vihanneksia, joita kukaan selväpäinen ei kyllä taatusti osta, vai pitää esillä vain freesejä vihanneksia, jolloin valikoima on luonnollisesti pienempi. Yllättäen tulin kuitenkin siihen tulokseen, että ehkä kuitenkin on parempi pitää ne vähän homeisetkin näkyvillä (?), koska asiakas näkee tuolloin, että täältähän saa drumstickejäkin ja palaa kauppaan ehkä uudestaankin tuoreemman tavaran toivossa. En minä ainakaan muuten osaisi kuuna päivänä kysellä näiltä leveysasteilta tuoreita drumstickejä, ellen olisi niitä kerran kaupassa nähnyt.

Ja onko tuo 'drumstick' muka jotakin uutta suomea? Drumstickien nimeähän olen aiemminkin miettinyt, ja silloin sain kommenttilootaan vinkin, että drumstick-puu (Moringa oleifera) on suomeksi piparjuuripuu. Mutta mikä ihme olisi sitten viralliselta nimeltään tuosta puusta saatava vihannes? Aikani googleteltuani päädyin jotenkin tälle sivulle, jossa drumstickejä nimitettiin rumpukepeiksi. Olkoon ne nyt sitten tässäkin rumpukeppejä. Luovutan.

Nämä minun rumpukeppini ovat Intian tuliaiskamaa, mutta tuoreita rumpukeppejä kannattaa siis metsästää Taj Mehalista. Rumpukeppejä saattaa löytää myös pakastettuina noista aasialaisista marketeista, koska esimerkiksi tindora (ivy gourd) -nimistä vihannestakin olen nähnyt esim. Maharajassa pakasteena, vaikka en ole sitä tuoreena löytänytkään. Tölkkitavaranakin olen noita rumpukeppejä joskus nähnyt ainakin Vii Voanissa. Säilykerumpukepit ovat tietysti jo kypsennettyjä ja ne kannattaakin lisätä ruokaan vasta loppuvaiheessa.

SAMBHAR RUMPUKEPEISTÄ
4 - 6 hengen satsi

AINEKSET

Linssien keittämiseen:
1 dl toor dal -linssejä
1 tl suolaa
½ tl kurkumaa
n. 4 dl vettä

Kattilaan:
n. 6 dl vettä
150 g rumpukeppejä kuorittuna yllä olevan kuvan mallin mukaisesti ja leikattuina n. 4 cm:n pätkiin
1 sipuli hienonnettuna
2 tomaattia paloiteltuna
2 - 3 vihreää chiliä hienonnettuna tai halkaistuina
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
n. kirsikan kokoinen pala tamarindia
suolaa
2 tl sambharjauhetta

Popu/tadka:
hieman öljyä
1 tl ruskeita sinapinsiemeniä
muutama currylehti (voi jättää poiskin)
1/6 tl hajupihkaa (hing, asafoetida)
(tuoretta korianteria hienonnettuna)

VALMISTUS

1. Puhdista ja huuhtele linssit. Laita linssit, suola, kurkuma ja vesi kattilaan ja keitä, kunnes linssit ovat pehmeitä. (Tai käytä painekattilaa.) Muussaa linssit karkeasti esim. perunasurvimella ja laita ne sivuun odottamaan.

2. Linssien kiehuessa laita tamarindi sekä n. ½ dl kuumaa vettä kuppiin. Liota tamarindia noin 15 minuuttia, hedelmää välillä lusikalla painellen. Siivilöi lopuksi tamarindimehu toiseen kuppiin, siivilää vielä lusikalla painellen, jotta saat tamarindista mehut irti. Heitä siivilään jääneet roippeet menemään ja laita siivilöity mehu sivuun odottamaan.

3. Laita kattilaan vesi, rumpukepit, sipuli, tomaatit, chilit, valkosipuli, siivilöity tamarindimehu sekä suola ja kiehauta. Keittele keskilämmöllä kannen alla, kunnes rumpukepit tuntuvat melko pehmeiltä painettaessa (ehkä noin 20 minuuttia). Lisää sambharjauhe ja muussatut linssit ja keittele vielä 5 - 10 minuuttia, kunnes rumpukepit ovat pehmeitä. Lisää tarvittaessa vettä (sambhar saisi mieluusti olla sellaista sakeahkon linssikeiton omaista).

4. Kuumenna öljy popua varten pienessä kattilassa ja anna sinapinsiementen paukkua kannen alla. Lisää muut popun aineet, paista muutama sekunti ja kaada popu sambharin päälle.

Tarjoa riisin kanssa.

Rumpukepit eivät ole mitään hienosteluruokaa, koska rumpukepeistä syödään vain pehmeä sisusosa ja kuoret heitetään pois. Rumpukepin voi laittaa hampaiden väliin ja sen jälkeen vetää rumpukeppiä kädellä, jolloin pehmeä sisusosa jää suuhun. Tai rumpukeppiä voi pureskella, kunnes suussa on jäljellä enää kova kuoriosa, joka sitten palautetaan lautasen reunalle.

Englanniksi Drumstick Sambhar
Teluguksi Munagakaaya Sambhar

7 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Rumpukepeistä en ole kuullutkaan,joten tämä oli hyvin informoiva postaus:-)
Eilen muuten vihdoinkin löysin ihanasta pikku maustekaupasta mustia sinapinsiemeniä....

Yaelian kirjoitti...

Kävin kurkkimassa sun uutta ulkomaisten blogien listaa.Kiva lista, mulla on pari noista koneeni favouriteissä,mut pitäisi ehkä siirtää enemmän blogin puolelle,kun ne syö kuitenkin muistia täällä koneella.

Okapi kirjoitti...

Ooh, kylläpä alkoikin tehdä mieli rumpukeppisambaria! Rumpukeppejä saa tuoreena (ja vieläpä hyvännäköisinä) Pariisin srilankalaiskortteleista, jossa käyn aina tilaisuuden tullen myös masala dosalla, vadalla tai idlillä. Pitäisi varmaan tilaisuuden tullen tuoda sieltä tuoreita vihanneksiakin kotiin.

Onko muuten sambhar vs. sambar joku alueellinen juttu? Muistelen Tamil Nadussa, Karnatakassa ja Keralassa nähneeni enemmän hootonta kirjoitusasua, mutta sikäläisiä kieliä en kyllä osaa. Translitteroituhan se on tietysti joka tapauksessa.

Äläkä suotta lopeta currylehdistä jauhamista :)

Otto kirjoitti...

Drumstickit sopii varmaan minulle, kun olen ex-kosketinsoittaja :)

Kiva, että sulla oli noi kauppalinkit Kallioon. Linkkien kautta löytyy monen muunkin kaupan tiedot. Hienoa.

Hippu kirjoitti...

Yaelian, en mäkään ollut kuullut rumpukepeistä (tuosta suomenkielisestä nimestä siis) ennen kuin nyt, joten samalla tulin informoineeksi itseänikin :-D Ja kiva että löysit niitä sinapinsiemeniä!

Nuo kaikki blogit on niin kivoja, että on ihan kauhea harmi, kun ei kerkiä lukemaan kaikkia, eikä varsinkaan kokeilemaan kaikkia ihania ohjeita. Eikä kauheasti oikein jaksa syödäkään ;-)

Okapi, taidankin tästä lähteä heti ostamaan jonkun halpalennon sinne Pariisin srilankalaiskortteleihin :-D Olisipa ihana saada masala dosia, vadaja ja muita, ilman että niitä tarvitsisi aina itse tehdä! Epistä kun täältä ei saa niitä! Vihannekset on kyllä aina hyvä tuliainen - mäkin olen nykyään paljon onnellisempi, jos joku tuo mulle jotain rumpukeppejä kuin vaikkapa koruja :-D

En osaa sanoa tuosta sambar/sambhar - erosta sen tarkemmin, kun en osaa noista Etelä-Intian kielistä kuin jonkin verran telugua (jota puhutaan siis Andhra Pradeshissa). Molempia kirjoitusasuja kun näkee käytettävän ihan sekaisin. Telugussakin sana kirjoitetaan oikeastaan 'sambaru' (ilman aspiroitua bh:ta siis), mutta jostain syystä vain olen tottunut käyttämään tuota 'sambharia'...

Otto, heh, joo drumstickit sopii varmaan sulle sitten loistavasti :-D Oon itsekin aikoinani soittanut sähköurkuja (siitä on siis aika kauan - onko tuommoisia kuin sähköurut enää olemassakaan...), ja se oli kyllä ihana harrastus.

Olin aivan hämmästynyt, kun eka kerran löysin tuon sivuston, missä nuo Kallion kauppalinkit on. Että joku on viitsinyt tuommoisenkin tehdä! Hatunnoston arvoinen juttu kyllä!

Antti kirjoitti...

Oih - olen täällä sambarien** maassa matkatessani törmännyt taas myös niihin koviin kasviksiin ja jossain vaiheessa tuli mieleen, että sillekin* pitäisi löytää suomalainen nimi. Onneksi/valitettavasti olin kirjoittanut jo täällä käsitellyn nimen blogiini, mutta ettehän kannata sitä kun joku keksii aremman, ettehän. :-)

*Se toinen, jota mietin, onkin helppo löytää netistä (nyt kun on yhteys): jakkihedelmä. :-)

**Sambareita näimme myös Parambikulamin luonnonpuistossa.

nimim. huomenna vielä idliä ja sitten kotiin

Hippu kirjoitti...

Antti, joo, jos sulla tai jollakulla muulla on parempi ehdotus noiden rumpukeppien suomenkieliseksi nimeksi, niin otan tiedon erittäin ilahtuneena vastaan :-) Koska mä en vieläkään usko, että drumstickit OIKEASTI ovat suomeksi rumpukeppejä - jos niillä nyt ylipäänsä suomenkielistä nimeä onkaan...

Kiitos tiedosta, että jackfruit on suomeksi jakkihedelmä! Sitäkin olen joskus miettinyt. Ja syö nyt vielä yksi päivä minunkin puolestani idliä ;-)