13. tammikuuta 2009

Käydäänkö kaupassa?

Tuolta samaisesta Ward Street Bistro -blogista löytyi myös aivan loistava postaus viikon ateriasuunnittelusta ja siitä, kuinka sitä saa järkeistettyä. Nuo vinkit tulivat minulle todella tarpeeseen, sillä olen viime aikoina ollut erittäin kyllästynyt meidän ruokasysteemiimme. Systeemi itsessään on pysynyt samana jo vuosikaudet, mutta elämäntilanteet ovat muuttuneet paljonkin. Nämä kaksi pitäisi jotenkin sovittaa uudelleen yhteen, mikä tuntuu jostakin syystä kamalan vaikealta.

Suunnittelen pääpiirteissään yleensä koko viikon ruokalistan kerralla, ja isommat ruokaostoksetkin teen kerran viikossa. Maitoa ja tämmöisiä ostetaan tietysti pitkin viikkoa. Isoimpana ongelmana meillä on nykyään se, että aikataulut muuttuvat jatkuvasti, ja ilta ei menekään niin kuin oli aamulla sovittu (mies syökin illalla ulkona tai lähtee vaikkapa viikon matkalle johonkin). Esimerkiksi tuore kala olisi ihan kiva laittaa ruoaksi samana päivänä, kun sen on ostanutkin. Toinen ongelma on se - ja tämä on nyt vähän noloa tunnustaa - että olen aika surkea jämien hyödyntämisessä. Mieluummin teen jotakin aivan uutta kuin mietin, mihin upottaisin eiliset keitetyt pastanjämät. Ja mitä edes voi tehdä jollakin kastikkeen rippeillä? Taidan olla vähän uusavuton tässä asiassa...

Kauppalistan tekoon olen kuitenkin kehittänyt systeemin, johon olen oikein tyytyväinen. Keräsin nimittäin kerran kaikki kauppakuitit parin kuukauden ajalta nippuun ja listasin kaikki niissä esiintyvät tuotteet. Ideana tuossa oli se, että loppujen lopuksihan kaupasta tulee ostettua aina niitä samoja tuotteita; perunoita, tomaatteja, maitoa, juustoa, vessapaperia ja niin edespäin. Jos minulla olisi valmis lista niistä tuotteista, joita meillä tavallisimmin ostetaan, minun ei tarvitsisi joka viikko erikseen miettiä, että mitä kaikkea niitä nyt olikaan, vaan voisin vain käydä listan läpi ja poimia sieltä ne, mitä meillä sillä viikolla tarvitaan.

Kauppalistan tekovälineet.

Kaiken lisäksi tuo lista on samassa järjestyksessä kuin tuotteet ovat kaupassakin, joten kirjoittamani ostoslista tulee myös aina oikeaan järjestykseen! Olihan tuossa listan laatimisessa pieni homma - ei kuitenkaan läheskään niin suuri kuin voisi kuvitella - mutta se vaiva kyllä kannatti!

Olisikin tosi kiva kuulla, kuinka sinä käyt kaupassa. Käytkö joka päivä vai harvemmin? Kirjoitatko kauppalistan, vai ostatko ihan spontaanisti? Entä onko sinulla joku konsti, jolla helpotat aterioiden suunnittelua tai kaupassa käyntiä?

13 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Ihan hyvä ja käytännöllinen idea, Hippu:-) Ennen,kun oli vielä lapsi talossa, suunnittelin enemmän ja menin sen mukaan. Nyt kun olen yksin, niin käyn kaupassa pari kertaa viikossa,koska käytän paljon rehuja ja haluan ne tuoreena.Joskus käyn enemmän, riippuu mitä tarvitsen.Lista on kyllä ihan hyvä olla olemassa, koska usein listat on mun päässä ,mutta sitten kaupan jälkeen olen huomannut,että unohtui se ja se...

Otto kirjoitti...

Noin kerran viikossa meillä käydään ruokaostoksilla. Listaa tulee tehtyä kännykän muistioon. Se siitä hyvä, että se on aina mukana. Silloin harvoin kun pääsee isompiin kauppoihin, niin silloin tulee ostettua kaikkea uutta. Ruokalistaa me ei tehdä. Ruokaostospäivälle tulee suunniteltua aika usein jotain tiettyä ruokaa.

Anna kirjoitti...

Ooh, mikä listaidea! Tuo niksi pitää muistaa, etenkin siinä vaiheessa jos ruokataloudessa on huolehdittavana enemmän kuin tämä yksi suu.

Osaan kyllä kuvitella tuon ennakoimattomuuden! Aiemmin, kun seurustelin, asuimme erillään vähän matkan päästä toisistamme, mutta vietettiin käytännössä melkein kaikki aika yhdessä - mitään ruokalistasuunnittelua ei tosiaankaan voinut tehdä. Nykyisin, kun elo rajoittuu vain yhteen asuntoon, on suurta luksusta että voi esim. pistää jotain ruoka-ainetta likoamaan yön yli tai tehdä vastaavia yhtä kauaskantoisia suunnitelmia...

Silti elo on edelleen sen verran epäsäännöllistä, siis kun saattaa aika usein kokkaillakin ex tempore kavereiden kanssa tai käykin ulkona syömässä tms, etten uskalla ostaa kerralla kovin paljon ruokaa jääkaappiini. Parin päivän tähtäin taitaa olla maksimi, joka mielessä ruokakaupassa liikun.

rossana kirjoitti...

Mä käyn kaupassa ehkä keskimääräisesti pari-kolme kertaa viikossa ja ilman listaa sekä listan kanssa. Ilman listaa tulee käytyä inspiraation huumassa, kun on tarkoitus tehdä blogiruokaa ja aina jotain unohtuu niinkuin Yaelianillakin :)

Mä en pahemmin suunnittele mitään ruokia etukäteen vaan oon sellainen fiiliksen mukaan syöjä. Tänään tekee mieli tulista nuudelia ja huomenna perunoita ja lihaa...

Oikeastaan ainoa asia jossa olen melko tiukka on ruokabudjetti. Kaikki muu pyöriikin sitten sen ympärillä.

Anna kirjoitti...

Nerokas idea tuo lista!

Minakin Euroopassa viela asuessani kavin kaupassa tiukalla budgetillani vain kerran viikossa, mutta taalla Intiassa tulee kaytya useammin. Yleensa minun pitaa kayda useammassa kaupassa, silla yhdesta kaupasta ei loydy kaikkea. Itse asiassa ruokaostokset on minusta taalla tosi arsyttavia tehda juuri tasta syysta - koskaan ei tieda, mita kaupasta sina paivana loytyy, tai mita jostain muusta kaupasta loytyisi.

Yleensa teen listaa viikon mittaan lehtioon, joka on magneetilla kiinni jaakaapin ovessa, niin siihen on helppo lisailla mita nyt yleensa tulee mieleen.

Hippu kirjoitti...

Kiitos kommenteista, ja lähettäkää niitä lisää :-) Tässä alkaa omakin tilanne hahmottua paremmin, kun saa lukea muiden erilaisista tavoista käydä kaupassa.

Yaelian: Heh, ei se listakaan aina takaa sitä, että sieltä kaupasta tulee juuri sitä mitä piti... Mulle on käynyt monta kertaa niin, että olen muka ihan varmasti ostanut jotain, mutta kun sitä tavaraa ei löydy kassista eikä kuitistakaan, niin kai se on sitten vain jäänyt ostamatta... En tiedä, missä kohtaa tämä katkos on tapahtunut :-D

Otto: Tuo kännykkämuistio kuulostaa tosi hyvältä idealta, koska nuo kauppalaput tuppaavat aina jäämään tai tippumaan milloin minnekin. Useamman kerran sitä kauppalappua on kaiveltu jostakin Citymarketin perunalaarista :-D
Isoissa kaupoissa on kyllä ihana tutkiskella ja katsella, mitä sieltä löytyy! Tämä kuuluu lempiharrastuksiini :-)

Anna: Nyt sen tajusin! Mikä ihmeen pakko mun on pitää yllä tuota viikkorutiinia, jos ei se kerran meille kerta kaikkiaan tällä hetkellä sovi. Kun kyse ei esimerkiksi ole siitä, että kaupat olisivat jotenkin kaukana. On ihan turha roudata monta kassillista tavaraa kaupasta kerralla, kun ei ole varma, tuleeko kaikki syötyä vai ei. Varmaan munkin olisi järkevämpää siirtyä tuommoiseen parin, kolmen päivän tähtäimeen, ainakin niin pitkäksi aikaa, kun elämä on tällaista.
Tuo lista on tosiaan kätevä, mutta siinä mielessä ehkä vähän huonokin, että sieltä tulee "varmuuden vuoksi" poimittua semmoisiakin tuotteita (esim. perunoita), joita kotonakin jo olisi. Kun ensin kannattaisia miettiä, mitä jo niillä kotona olevilla tuotteilla tekisi, etteivät ne yksittäiset perunat jäisi pyörimään vihanneslaatikkoon...8-)

Rossana: Kuulostaapa ihanalta tuommoinen fiiliksen mukainen syöminen! Tässäkin tajusin, että eihän mun ole pakko tehdä mitään koko viikon listaa kerralla, koska olisi niin ihana vain kuulostella, mitä tänään tekee mieli. Joskus on niin kauhean kurjaa, kun tekisi mieli vaikka pizzaa (kuten tänään), mutta kaapissa odottaa joku, mikä pitää laittaa ruoaksi, ettei se pilaannu.
Tuo ruokabudjetti sanelee meilläkin aika paljon, vaikka joskus se ylittyykin...

Anna: Tiedän niin tarkkaan tuon, miten ärsyttävää on, kun ei tiedä, mitä kaupasta kunakin päivänä löytyy. Esim. Helsingin aasialaiset kaupat ovat juuri tuommoisia. On tosi epäkivaa, jos on suunnitellut monet ateriat ja kirjoittanut pitkät ostoslistat, ja sitten kaupoista ei löydy yhtäkään niistä vihanneksista, joita oli meinannut ostaa! Noin kävi mulle tuossa vuodenvaihteessa, kun oli vielä vieraitakin tulossa, ja kyllä otti päähän.
Tuo lehtiö jääkaapin ovessa on kyllä aivan loistava idea, koska yleensä ne puuttuvat tuotteet putkahtelevat mieleen milloin mitenkin, ja olisi tosi hyvä, jos olisi joku tietty paikka, johon ne voisi kirjoittaa ylös samantien.

Tulipas tästä kauhean pitkä litania.

Anonyymi kirjoitti...

Meillä käydään kaupassa yleensä kaksi kertaa viikossa, lauantaina koko perheen voimin ja viikolla pikaisemmin töiden jälkeen. Lista on mukana, mutta jos näemme kaupassa jotain mielenkiintoisempaa, niin ei sitä listaa aina välttämättä noudateta. Minäkin olen aika huono noiden jämien hyödyntämisessa, mutta yleensä homma ratkeaa sillä, että otan jämät töihin evääksi.

terv. Terhi

kyökkipiika kati kirjoitti...

Loistava idea! Meillä käydään "isossa kaupassa" about kerran kahdessa viikossa ja kotikylän pikkukaupassa loput. Kun kauppaanlähtö lähenee, tungen pään jääkaapin perukoille asti ja listaan, mitä tarvitaan. Jos olen jostakin blogista bongannut jonkin kivan ohjeen, sen listaan ylös jo heti samantien. Sitten niitä lappusia pyörii siellä täällä...
Ruokalistaa ei meillä tehdä, vaan ihan fiiliksellä mennään. Aina vaan pitää olla "kahta" ruokaa, koska yksi meistä ei syö punaista lihaa...
Tätä idistä voisi piruuttaan vaikka kokeilla:)

Hippu kirjoitti...

Terhi: tuo jämien ottaminen lounasevääksi on kanssa hyvä idea. Voipahan ainakin sitten illalla aloittaa ruoanlaiton taas ihan puhtaalta pöydältä!

Kyökkipiika Kati: Hihii, ehkä munkin pitäis tunkea pääni sinne jääkaapin perukoille asti välillä, että löytäisin mitä kaikkea sinne onkaan pesiytynyt... :-D Mulla kanssa noita kaiken maailman reseptilappusia pyöri siellä sun täällä, kunnes hermo meni ja ostin semmoisen ison sinisen ruutuvihon, johon raapustelen kaikkea bongattua.

Ketsuppi kirjoitti...

Ei oo suunnitelmallisuutta täällä näkynyt... Käyn kaupassa melkein joka päivä (vähintään 4 kertaa viikossa kuitenkin). Oon huomannut, jotta mitä pidemmälle suunnittelen, sitä enempi tulee jätettä (kun keskiviikkona ei enää teekään mieli sitä, mitä maanantaina kaavaili kokkaavansa). Ehkä sitä tämänkin asian suhteen kasvaa vielä joskus aikuiseksi. Viimeistään varmaan sitten, kun on useampi suu ruokittavana.

Hippu kirjoitti...

Ketsuppi, tuossa on varmaan tosi paljon perää, että mitä pitemmälle suunnittelee, sitä enemmän jätettä tulee - ainakin jos tahtoo syödä mielihalujen mukaan. Ketä jotkut eiliset jämät tai nahistuneet vihannekset kiinnostaa muutenkaan... :-)

Veera kirjoitti...

Mä olen Ketsupin kanssa samoilla linjoilla ja käyn kaupassa lähes päivittäin. Kannatan kyllä suunnitelmallisuutta, mutta kun ei ole lapsia tai muitakaan ruokittavia, niin ei ole siihen mitään erityistä tarvetta.

Kotoa löytyy useimmiten peruselintarvikkeita, ainakin pastaa, Muttin tomaattimurskaa, valkosipulia ja oliiviöljyä. Että nälkä ei tule jos ei jaksa kauppaan. :)

Ja kun olen oman itseni hallitsija, niin myös aikatauluni ovat omiani, joten ehdi kyllä kauppaan koska vaan ja jätettä syntyy myös vähemmän.
Pyrin kyllä hyödyntämään kaikki ylijäämätkin, koska tulee huono omatunto jos pitää jotain heittää pois. Tosin se johtaa siihen, että kaikkia jämiä pitää säilyttää jääkaapissa niin kauan, että ne kävelee sieltä itse ulos jos ei tule käytettyä. :D

Kauppalistan teen vain jos ihan oikeasti pitää saada kaupasta ulos tietyt tuotteet. Jos vaikka olen kutsunut liudan kavereita kylään muutaman ruokalajin illalliselle, niin silloin on parasta olla lista mukana.
Ja listan pitää aina olla siinä järjestyksessä kuin tuotteet on kaupassa! Ei siitä muuten mitään tule.

Hippu kirjoitti...

Veera, nuo peruselintarvikkeet on tosiaankin hyvä olla kotona, että aina löytyy jotain syötävää, vaikka ei kauppaan jaksaisi lähteäkään. Lisäksi kotona voisi olla vaikka myös jotain valmisaterioitakin, mutta itse en kyllä niistä perusta, koska aika vähästä saa väännettyä ihan hyvän aterian muutenkin (tyyliin just jotain pastaa).

Tuo jämien säilyttäminen jääkaapissa iäisyyden on kyllä niin tuttua mulle... Meillä on aina kasa näitä epämääräisiä pakastusrasioita jääkaapissa, ja sieltä ukko sitten välillä nostelee niitä esiin :-D
Ja oon ehdottomasti samaa mieltä, että on kauhean hankalaa, jos kauppalista on väärässä järjestyksessä, varsinkin jossain isossa supermarketissa, jossa ketuttaa aika paljon lähteä hakemaan jo melkein kassalta jotain puuttuvaa tavaraa kaupan peränurkasta!