28. joulukuuta 2008

Kinkku meni ja kikherneet tulivat


Joulun mässäilyn jälkeen oli taas ihan kiva päästä kasvisvoittoisen kotiruoan pariin. Meille on muodostunut kotiinpaluupäivän ruokatraditio: kun palataan kotiin joltakin matkalta, ensimmäisen illan ruoka muodostuu riisistä, jogurtista ja pikkelssistä. Meidän intialaisvahvistuksemme lisää riisiinsä myös gheetä, mutta itse mätän mieluummin tupla-annoksen pikkelssiä. Kotiinpaluun jälkeen ei heti ensimmäiseksi jaksa ruveta miettimään ruoanlaittoa, joten tällainen riisi-pikkelssi-jogurtti -yhdistelmä on kätevä (vaikkei ehkä mikään maailman terveellisin): riisinkeitin keittää riisit ja loput ainekset kaivetaan jääkaapista.

Tuon ensimmäisen aterian jälkeen olin myöhemmin illalla kuitenkin jo sen verran valveutunut, että rupesin valmistelemaan yhtä paputestiä, joka on ollut suunnitelmissa jo pitkään. Itse testiin ja sen tuloksiin palaan ehkä huomenna, jos kerkiän kirjoittamaan paremmin, mutta tässä nyt ensin niistä testikappaleista syntynyt ruoka eli kikhernepulusu. Huomasin yllätyksekseni, että en ole tainnut postata yhtään pulusu-ohjetta, vaikka pulusu on yksi Andhra Pradeshin tunnusomaisimmista ruoista. Pulusu tarkoittaa tamarindikastiketta ja sen voi valmistaa melkein mistä vain, niin kasviksista (mm. perunoista, okrasta ja lehtivihanneksista) kuin kanasta, kalasta, katkaravuista ja kananmunistakin. Tamarindin hapahko maku pääsee pulusussa todellakin oikeuksiinsa!

Kaivelin muuten pakastimesta taas niitä pari kuukautta sitten pakastamiani currylehtiä, kun muistin, että siellähän ne taitavat vielä olla (ellei naapuri ole käynyt niitä pöllimässä). Ja ne currylehdet näyttivät vielä kahden kuukauden päästäkin aivan uskomattoman freeseiltä - aivan kuin ne olisi pakastettu eilen! Tuoksu ei enää ollut aivan yhtä voimakas kuin tuoreissa lehdissä, mutta muuten currylehdet näyttäisivät kestävän pakastamista todella hyvin. Mitähän varten minäkin olen käyttänyt kuivattuja currylehtikäppyröitä, kun pakastimessa olisi ollut paljon laadukkaampaa tavaraa? Täytyy vissiin availla tuota pakastimen ovea vähän tiuhempaan... Ehkä sieltä löytyy muutakin mielenkiintoista, hui.


KIKHERNEPULUSU eli kikherneitä tamarindikastikkeessa

AINEKSET
3 - 4 pieniruokaiselle

vähän öljyä
1 tl ruskeita sinapinsiemeniä
jokunen currylehti - voi jättää poiskin
3 punaista kuivattua chiliä pätkittynä - tai maun mukaan (tuoreet vihreätkin käyvät)
½ tl juustokuminan siemeniä eli jeeraa
2 vs-kynttä hienonnettuna
2 sipulia hienonnettuna
1/3 tl kurkumaa
½ tl chilijauhetta - voi jättää poiskin
2 tomaattia pilkottuna - tuoreita tai säilyke-
suolaa
n. 3 dl kypsiä kikherneitä - itse keitettyjä tai purkkikamaa huuhdottuna ja valutettuna
ison mansikan kokoinen pallukka tamarindia
1 tl korianterijauhetta

VALMISTUS

1. Laita tamarindi ja noin 2 dl kuumaa vettä kuppiin. Liottele tamarindia varttitunnin verran ja painele hedelmää muutaman kerran lusikalla, jotta tamarindi liukenee hyvin veteen. Siivilöi sitten tamarindimehu toiseen kuppiin, lusikalla vielä siivilää painellen, ja heitä siivilään jääneet roippeet pois.

2. Kuumenna öljy pannussa ja anna sinapinsiementen paukkua kannen alla. Lisää currylehdet, chilit ja jeeran siemenet ja paista 5 - 10 sekuntia. Lisää valkosipuli ja hetken päästä sipuli ja paista keskilämmöllä ahkerasti sekoitellen, kunnes sipulit ovat saaneet jonkun verran väriä (kymmenisen minuuttia).

3. Lisää pannulle kurkuma, chilijauhe sekä tomaatit ja suola. Paista taas kymmenisen minuuttia, välillä sekoitellen. Lisää sitten kikherneet ja siivilöity tamarindimehu, korianterijauhe sekä sen verran vettä, että kikherneet peittyvät. Hauduttele 10 - 15 minuuttia.

Tarjoa riisin tai chapatin kanssa.

Teluguksi Senagala Pulusu
Enkuksi Chickpeas in Tamarind Gravy

4 kommenttia:

  1. Pulusu, hauska nimi! Kuulostaa hyvältä ja helpolta, ja kikherneet on mun suurta herkkua!s

    VastaaPoista
  2. Yaelian, en koskaan oikein ole miettinyt tuota pulusu-nimeä, mutta nyt kun sanoit - se tosiaan kuulostaa aika hauskalta! :-D Puheessa tuo toinen 'u' on melkein mykkä, eli puhuttuna ruoan nimi on siis jotakin sellaista kuin "pulsu".

    Itsekin rakastan kikherneitä enkä siksi voikaan käsittää, miksi meillä syödään niitä niin harvoin :-O Tuon liotteluvaiheen muistaminen ajoissa on mulle ilmeisesti ylivoimaisen vaikeaa, ja laaduntarkkailija puolestaan ei tykkää niistä tölkkikiksuista eikä myöskään mistään pakastetusta... Tässä siis ehkä selitys :-)

    VastaaPoista
  3. Muutkin näköjään himoitsevat kikherneitä jouluähkystä toipumiseen ;)

    Näyttää tosi hyvältä! Kikherneet on aina herkkua.

    VastaaPoista
  4. Elina, taitavat nuo kikherneet olla vähän sellaista selviytymisruokaa :-D Onneksi ne ovat vielä kaiken lisäksi niin hyviäkin!

    VastaaPoista