14. joulukuuta 2008

Rakkaimmat keittiövälineeni

Minulle jäi tuosta aiemmasta karkkimeemistä ilmeisesti jonkinlainen itsensäpaljasteluvaihe päälle, koska yhtäkkiä tuli aivan pakonomainen tarve esitellä tärkeimmät keittiövälineeni kaikelle kansalle (blogillanihan on ainakin viisi miljoonaa lukijaa, plus Sergei ja Igor Irkutskista). Blogikeittiöitähän on esitelty aiemminkin ilmeisesti Kurpitsamoskan innoittamana, mutta minulla ei uskallus ihan tuohon riitä, koska naapurit saattaisivat tulla kateelliseksi. Ja tähän päälle iso röhönauru.

Nyt areenalle marssivat siis rakkaimmat keittiöleikkikaluni. Lelut eivät ole mitenkään tärkeysjärjestyksessä, paitsi että tuo ensimmäinen on kyllä kaikkein tärkein.

En oikein tiedä, mikä tämän masiinan nimi suomeksi on, mutta kai tämä joku tehosekoitin on. Tämä 'mixie' on Intiasta adoptoitu, ja se jauhaa ja hienontaa aivan kaiken. Kulhoa on kolmea eri kokoa (kuvassa on pienin ja suurin kulho). Ilman tätä vehjettä olisin todella onneton! Mutta niin hyvä ja monipuolinen kuin kone onkin, se ei kuitenkaan sovellu sosekeiton tekemiseen - tätäkin on nimittäin yritetty. Olihan siinä mopattavaa ja rätitettävää, kun kokki päätti päästä oikein helpolla ja soseuttaa koko kattilallisen soppaa kerralla...

Onkos tämä nyt sitten munakello nimeltään, vai mikä. En koskaan tajunnut, mitä järkeä on omistaa joku ajastin, ennen kuin sitten tulin hankkineeksi sellaisen itselleni jostakin alennusmyynnistä. Joskus on kyllä hiipinyt mieleen hirveä pelko, että voikohan tästä loppua patterit kesken kaiken. Kokki makaisi tyytyväisenä sohvalla ja ehkä joskus puolen tunnin päästä havahtuisi, että onpas pitkät kahdeksan minuuttia, jokohan se pasta on kypsää... On kätevä apuväline myös hiusten värjäämisessä!

Lämpömittari. Ihan korvaamaton apuväline sokeriliemien keittelyssä, jogurtin teossa sekä tietenkin lihan sisälämpötilan mittauksessa, johon tätä meillä päivittäin käytetään.

Silikonisuti. Ihana apuväline esimerkiksi kurkumapohjaisten marinadien tai elintarvikevärin levittämiseen. Kädet eivät sotkeennu eikä itse sutikaan värjäänny. (Tästä tulikin mieleeni se kerta, kun siivoilin maustekaappeja ja sain huomaamattani kurkumaa naamalleni. Myöhemmin peiliin katsoessani pelästyin, että olen saanut jonkun äkillisen maksasairauden.) Lisäksi tämä suti kestää hyvin kuumuutta eikä ole pelkoa siitä, että tästä irtoaisi jouhia jotakin leivonnaisia koristamaan.

Mutta miksi ihmeessä minulla on näitä kaksi? Tjaa... Tehokas kokki sutii tietysti molemmalla kädellä yhtä aikaa.


Pikkuinen kasari, joka on ainakin sata vuotta vanha ja todella monet keitokset nähnyt. Tällä paahdan kaikki siemenet ennen jauhamista ja tällä valmistan myös ns. popun/tadkan, jonka sitten kaadan valmiin ruoan joukkoon. Mutta onko tuossa kyljessä joku likaläntti? No ei kyllä ole; se lika on sun tietokoneen näytölläsi...;-)

Digitaalinen keittiövaaka. Enää ei tarvitse miettiä, paljonko se yksi desi vehnäjauhoja painoikaan ja millainen nippu se kahden hengen spagettiannos mahtoikaan olla. Vaaka on erittäin kätevä myös postileikeissä (meneekö tämä kirje yhdellä postimerkillä vai ei). Culinaria Italiakin on tullut punnittua, tulos: 3129 grammaa (kevyttä iltalukemista siis).

Nuo atulat. Viksu oli se, joka ne keksi.

Paljon muitakin tärkeitä esineitä on, mutta tässä ovat nämä elintärkeimmät!

8 kommenttia:

  1. Olen kylla ehdottomasti samaa mielta mixiesta - itse en voisi tehda enaa mitaan ilman sita! Arsyttaa kylla, kun tulee sahkokatkoksia! :-O

    Tuollainen keittiovaaka olisi seuraavana listalla ostettavana. Kun ulkomaisissa resepteissa ei voida ilmoittaa desilitroissa jne. vaan grammoissa. Toinen arsytyksen aihe!

    Mielenkiintoinen postaus.

    VastaaPoista
  2. Noi sähkökatkokset ovat Intiassa kyllä tosi ärsyttäviä. Ja tulevat tietysti aina just johonkin kriittiseen aikaan...

    Mä kanssa hermostuin siihen, kun monissa ohjeissa käytetään grammamittoja. Sitten oli aina kauhea laskeminen ja arvailu, että paljonkohan se mahtaisi olla. Onneksi pukki toi viime jouluna tuon vaa'an :-)

    VastaaPoista
  3. Hei!

    Tuo mikseri näyttää tosi hienolta. Itse ostin vuosi ennen tsunamia Sri Lankassa käydessämme samantyyppisen. Vaihdatin siihen täkäläisen pistokkeen ja onnellisena ajattelin että nyt helpottaa. Vaan kuinkas kävi. Vekotin ei ollut lujaa tekoa vaan hajosi miltei heti. Ne siivekkeet jotka ottaa tavallaan vastaan siihen propeliin joka siivekkeitä kulhon sisällä pyörittää lohkesivat kaikista kolmesta eri kokoisesta "kulhosta". Kyllä harmitti kun oli siinä aika tuominen. Pitäisiköhän lähettää kuva tuosta sinun masinastasi ystävälleni Arundhatille Mumbaihin. Että toisi kun seuraavan kerran tulee Suomeen.

    VastaaPoista
  4. Hei Ambaliisa :-) Tosi harmi, että mikserisi hajosi! Se on niin tärkeä peli intialaisessa ruoanvalmistuksessa, että ilman sitä on vähän hankala tulla toimeen. En ole täällä Suomessa törmännyt vastaavaan peliin, joka jauhaisi niin hyvin (aivan pienet määrätkin) melkein mitä tahansa.

    Tuossa on tosiaan aikamoinen raahaaminen, tiedän kokemuksesta... Tuli vaan mieleen, että saisikohan niitä tilattua vaikka netin kautta jostain? Samalla säästyisi raahaamiseltakin! Postimaksuja (vai mitä ne nyt oli) tietysti varmaan tulisi jonkun verran.

    Tuo mikseri onkin varmaan parempi suomennos tuolle pelille kuin tehosekoitin. Kiitos, Ambaliisa :-)

    VastaaPoista
  5. Täähän oli kiva postaus, tosi kivaa kurkistaa toisten keittiövälinekokoelmaan;-) Toi mixie sopisi mullekin, käytän jauhamiseen sellaista pientä Magic Bullet-laitetta , joka kyllä jauhaa esim. pähkinäit ihan hienoksi, mutta vain pikkumääriä kerrallaan, ja pitää KAMALAA ääntä. Tää sun postauksesi saa mussakin exhibitionistin esille, pitäisköhän munkin esitellä rakkaita keittiölaitteitani....;-)

    VastaaPoista
  6. Yaelian, anna mennä vaan ;-) Toisten keittiötarvikkeita on tosiaan kiva tirkistellä :-)

    Toi mixiekin pitää kyllä ihan kamalaa ääntä. Jos esim. kaveri puhuu puhelimessa silloin, kun tuolla mixiellä meinaa jauhaa jotakin, se pitää lähettää toiseen huoneeseen siksi aikaa... siis se kaveri.

    VastaaPoista
  7. Hihii olipa hauska postaus :D!
    Kivaa myös nähdä minkälaisilla välineillä kaikki ihanat intialaiset ruokasi syntyvät.

    Keittiövaaka on paljon ihanampi kuin osasin sellaista hankkiessa kuvitellakaan - nykyisin haluaisin leipoa ja kokata kaiken grammoilla, on niin helppoa kun voi vaan kaataa tavaraa kulhoon laskematta ja mittailematta!

    VastaaPoista
  8. Kiitos, Anna :-D Sähläilin jotain noiden kommenttiasetusten kanssa, ja kommenttisi oli jäänyt johonkin jumiin... Sori nää sekoilut :-)

    Oon kyllä samaa mieltä tuosta vaa'asta! Tiesin, että semmoisen haluan, kun kerta pukilta sitä toivoin, mutta en osannut arvata, kuinka paljon se helpottaakaan elämää!

    VastaaPoista