8. joulukuuta 2008

Kurkkua kummempaa

Etelä-Intiassa rakastetaan erilaisia kurkkukasveja, ja näiden kasvien valikoima on siellä erittäin laaja. Itsekin laitan hyvin usein ruokaa näistä kurkkukasveista, mutta huomasin, että ohjeet ovat jostakin syystä aina jumittuneet koneelleni. Ilmeisesti kuvat ovat olleet niin huonoja, ettei niitä ole voinut julkaista! Sen lisäksi tuo kurkkukasvit-nimitys on vähän hämännyt itseänikin, joten se on varmasti jäänyt hämäräksi muillekin.

Tässä nyt siis ensi alkuun pieni esittely niistä kurkkukasveista, joita meillä tavallisimmin käytetään - ja nämä ovat siis pullokurpitsa, luffa, kajottikurpitsa ja kesäkurpitsa. En tiedä, onko tuo kurkkukasvit aivan oikea nimitys tälle kasviperheelle, mutta ainakin Wikipedian mukaan kaikki mainitut kasvikset kuuluisivat kurkkukasvit-ryhmään (Cucurbitaceae). Valitettavasti nuo ostopaikkavinkit ovat aika pääkaupunkiseutukeskeisiä, koska en muun Suomen etnisiä kauppoja tunne. Pahoitteluni siis tästä.

Kaikkia seuraavia kurkkukasveja - paitsi kesäkurpitsaa, joka ei intialaiseen keittiöön varsinaisesti kuulu - käytetään aika samantyyppisissä ruoissa, ja niitä voidaankin usein käyttää toistensa asemasta. Kajottikurpitsakaan ei ole aivan tyypillisin kurkkukasvi Intiassa, mutta sitäkin kyllä käytetään siellä jonkun verran. Tyypillisimmin näitä kurkkukasveja käytetään erilaisissa linssiruoissa, sambharissa, kootuissa sekä kuivissa ja "curry"-ruoissa, jotka maustetaan esim. maidolla, seesaminsiemenillä tai unikonsiemenillä. Myös kala- ja katkarapuruokiin nämä kurkkukasvit sopivat erittäin hyvin. Sen lisäksi kurkkukasveista tehdään pachadia (jogurtilla ja ilman), joista mainittakoon kaikkein erikoisin pachadi, ns. kuoripachadi, johon käytetään vain kurkkukasvin kuoret. Lievän makeutensa takia kurkkukasvit sopivat hyvin myös jälkiruokiin, mm. halwaan ja kheer-/payasam-vanukkaisiin, jollaista olen itsekin kokeillut kesäkurpitsalla. Kesäkurpitsalla voi monessa ruoassa korvata nämä intialaisemmat kurkkukasvit.

PULLOKURPITSA
Latinaksi: Lagenaria siceraria
Englanniksi: Bottle gourd
Hindiksi: Lauki
Teluguksi: Sorakaya


Maku Mieto, lievästi pähkinäinen ja makeahko.

Esikäsittely Pullokurpitsan voi kuoria ohuelti, mutta sen voi jättää kuorimattakin, varsinkin pienemmät pullokurpitsat. Pullokurpitsan sisällä on pienehköjä ohuita siemeniä (kuva leikattuna löytyy täältä), joita ei ole tarpeen poistaa. Itse en yleensä kuori pullokurpitsaa; pesen sen vain hyvin ja poistan päät.

Kypsennys Melko kiinteän rakenteensa ansiosta pullokurpitsa kestää kypsentämistä melko hyvin eikä hajoa läheskään yhtä helposti kuin esim. luffa tai kesäkurpitsa. Kypsyy kuitenkin todella nopeasti.

Mistä saa Varmimmin Aasialaisesta kaupasta (Aseanic Trading); melko usein myös Vii Voanista. Viime Vii Voan-käynnillä löysin ihania pikkuisia pullokurpitsoja, joiden pituus oli alle 20 senttiä. Semmoinenhan oli aivan pakko ostaa, vaikka ei ollut tarkoituskaan.

Säilyvyys Kokonaisena säilyy erittäin pitkään ja leikattunakin melko kauan, jos leikkuupinnan vain suojaa huolellisesti ja tiiviisti esim. muovikelmulla.

Oma mielipide Pullokurpitsa on oma suosikkini! Sitä on helppo käsitellä, se on maukas ja kestää hyvin kypsentämistä. Isosta pullokurpitsasta saattaa riittää neljään eri ruokaan kahdelle hengelle.

LUFFA*

Latinaksi: Luffa acutangula
Enkuksi: Ridge gourd (joskus myös Chinese okra)

Hindiksi: Turai

Teluguksi: Beerakaya


Maku Luffassa on voimakkain maku näistä kurkkukasveista. Nuoret, terävähuippuiset ja heleänväriset luffat olisivat kaikkein maukkaimpia, mutta valitettavasti tämmöisiä valioyksilöitä harvemmin täällä meillä tapaa. Vanhemmiten luffan maku tulee kitkerämmäksi.

Esikäsittely Jos luffa on ehjäkuorinen ja muutenkin pirtsakan näköinen, pelkkä päiden poistaminen ja "huippujen trimmaaminen" riittää (nuo huippujen kärjet siis kuoritaan esim. kuorimaveitsellä matalammiksi). Luffan voi myös halutessaan kuoria kevyesti, jolloin kuoret voi käyttää luffan kuorista tehtävään chutneyhin. Luffan sisällä on isohkoja, littanoita siemeniä, joita ei ole tarpeen poistaa (kuva kasviksesta leikattuna alla).


Kypsennys Luffa kypsyy todella nopeasti - ehkä jopa lyhyemmässä ajassa kuin kesäkurpitsa - joten se on todellista pikaruokaa. Luffassa on pesusienimäinen rakenne, joten se myös muussaantuu pitkään kypsennettäessä.

Mistä saa Varmimmin luffaa saa Aasialaisesta kaupasta; Vii Voanistakin, jos osuu paikalle oikeaan aikaan. Aasialaisessa kaupassa luffaa on melkein aina, kun olen siellä käynyt (tosin laatu ei aina ole kovin kaksinen).

Säilyvyys Näistä kurkkukasveista luffalla on huonoin säilyvyys. Se nahistuu jääkaapissa aika lyhyessä ajassa, joten luffa kannattaa valmistaa ruoaksi muutaman päivän sisällä siitä, kun sen on ostanut.

Oma mielipide Ihan ok vihannes, mutta jää kyllä omassa vertailussani kolmanneksi pullokurpitsan ja kajottikurpitsan jälkeen. Asiaan vaikuttaa ehkä sekin, että hyvää, tuoretta luffaa tapaa näillä leveysasteilla aika harvoin.

* En ole ihan varma suomenkielisestä nimestä, joten jos joku tietää sen paremmin, on erittäin tervetullut kommenttilaatikolle :-)

KAJOTTIKURPITSA


Latinaksi Sechium edule
Enkuksi: Chayote
Hindiksi: Chow chow (?)
Teluguksi
: Bengaluru Vankaya

Maku Kajottikurpitsassa on makeahko maku, joka on jotakin perunan ja päärynän välimaastosta.

Esikäsittely Kajottikurpitsankin voi halutessaan kuoria kevyesti, mutta itse käytän tämänkin yleensä ihan kuorineen. Sisällä on yksi iso littana siemen (kuvassa etualalla), joka yleensä poistetaan, vaikka kyllä sen voi syödäkin. Jotkut pitävät sitä jopa ihan herkkunakin (itse söin semmoisen eilen raakana ihan kokeilumielessä ja oli se ihan mielenkiintoisen makuinen).

Kypsennys Kajottikurpitsa lähentelee rakenteeltaan perunaa, mutta ehkä eniten se kuitenkin muistuttaa päärynää. Se on rakenteeltaan näistä kurkkukasveista kaikkein kiintein, joten sen kypsennys kestää kauimmin (tosin ei sekään kauan kestä) ja se säilyttää hyvin muotonsa myös kypsennettäessä. Se ei siis mene muussiksi yhtä helposti kuin esimerkiksi luffa tai kesäkurpitsa.

Mistä saa Kajottikurpitsaa saa - jippii! - Citymarketista, ainakin meidän lähi-Cittarista, sekä tietysti aasialaisista kaupoista.

Säilyvyys Kajottikurpitsa säilyy erittäin hyvin, mutta on tietysti parasta tuoreena.

Oma mielipide Tykkään! Pidän erityisesti siitä, että kajottikurpitsa ei hajoa kypsennettäessä kovin helposti, mikä tekee siitä lähes joka ruokaan sopivan vihanneksen. Lisäbonusta tulee tietysti siitä, että tätä varten ei tarvitse lähteä Hakaniemeen ostoksille.

KESÄKURPITSA

Tuskin kaipaa esittelyjä, mutta pannaan nämä samat löpinät nyt muodon vuoksi...

Maku Kesäkurpitsa on muihin edellä mainittuihin kasviksiin verrattuna miedoimman makuinen. Voisi jopa sanoa, että kesäkurpitsalta puuttuu "oma" maku kokonaan.

Esikäsittely Pesulle, päät irti, palasiksi ja pataan.

Kypsennys Kesäkurpitsa on sen verran vetinen, että kypsyy todella nopeasti ja myös hajoaa melko helposti.

Mistä saa Kaikkialta muualta paitsi etnisistä kaupoista (kerran näinkin!).

Säilyvyys Kokonaisena erittäin hyvä, jos kuori on ehkä ja säilytyspaikan kosteus on sopiva. Leikattuna pilaantuu melko nopeasti.

Oma mielipide Jos (intialaisissa ruoissa) on mahdollisuus käyttää jotakin muita edellä mainituista kasviksista, käytän mieluummin niitä, mutta jos ei ole, niin kyllä kesäkurpitsakin menee. Parhaiten kesäkurpitsa sopii mielestäni sellaisiin ruokiin, jossa se ei ole pääaineksena/ainoa vihannes, siis esimerkiksi sambhariin, linssimuhennoksiin, kananmuna- sekä kala- ja katkarapuruokiin. Se sopii hyvin myös jälkiruokiin.

4 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Olipa mielenkiintoinen kurkkutietopaketti,kiitos Hippu!
Toi luffa on mulle hieman tuttu,ostin kerran filippiiniläisten kaupasta, en pitänyt,se oli vähän kitkerä, eli taisi olla vähän yli ikäinen jo..'
Täälläpäin törmää joskus kurkkuun nimeltä armenialainen kurkku,Cucumis melo var. flexuosus,oletko kuullut siitä? Vaaleanvihreä ja ei yhtään hullumpi.

Hippu kirjoitti...

Kiitos, Yaelian :-)

On varmaan tosiaan ollut jo vähän yli-ikäinen tuo sun kokeilemasi luffa, ja semmoisina ne eivät tosiaankaan mitään herkkua ole. Noi luffat ovat olleet mullekin tosi monta kertaa pettymys, ja nykyään ostankin niitä harvemmin.

En oo kuullut tuosta armenialaisesta kurkusta, mutta se kuulostaa mielenkiintoiselta! Harmittaa muutenkin, kun näiden kurkkukasvien valikoima on täällä niin köyhä, vaikka niitä on maailmassa vaikka kuinka monta lajia. :-( Aina vaan sitä samaa kesäkurpitsaa...

saija kirjoitti...

Hei! Olipa ihana ja valaiseva selvitys. Katselen noita kurkkukasveja lähikaupassamme tai tienvarrella päivittäin ja ihmettelen mitä niistä voisi tehdä. Niinpä ne useimmiten myös jäävät sinne kauppaan. Luen sujuvasti ruokaohjeita mutta toteutus on aivan eri juttu. Perheelle vain pitäisi jotain taikoa pöytään vaikkei ruokamielikuvitus laukkaa pätkääkään. Blogisi on minulle uusi löytö ja aivan ihana. Tässä pääsee jo tunnelmaan, ehkä myös minun keittiössäni syntyisi jotain...

Hippu kirjoitti...

Kiitos Saija :-) Toivon todella, että tuosta selostuksesta olisi jonkinlaista apua. Nuo kurkkukasvit ovat tosi helppoja, kun ne kypsyvät niin nopeasti eivätkä tarvitse hirveästi "työstämistäkään".

Täälläkin on tuolla aasialaisissa kaupoissa kauheasti kaikenlaisia vihanneksia ja harmittaa hirveästi, kun ei niistä tunnista kuin muutaman. Ruoanvalmistusmahdollisuudet olisivat melkein rajattomat, jos ne tuntisi ja jos niistä osaisi vielä tehdä ruokaakin. :-)

Kävin pikaisesti myös sinun blogissasi - miten se onkin jäänyt multa ihan kokonaan huomaamatta! Palaan varmasti lueskelemaan paremmalla ajalla :-)

Tsemppiä ruoanlaittoon! :-)