2. tammikuuta 2012

Business-luokan lentokonemuonaa

Sain matkustaa äskettäin business-luokassa Helsingistä Mumbaihin, ja koska olen lentokoneruoan suuri ystävä (eikä tämä ole edes mikään vitsi!), teki mieli kirjoittaa pieni katsaus Lufthansan business-luokan ruoista ja juomista. Kyseiset ruoat ovat väliltä Frankfurt-Mumbai, jolla tarjottiin sekä lounas että illallinen.

Lounastarjoilu alkoi melkein heti, kun turvavyön merkkivalot olivat sammuneet. Juomatarjoilu oli alkanut jo ennen sitä, kun koneen ollessa vielä maan kamaralla matkustajille tarjoiltiin shamppanjaa ja tuoremehua.

Lounas alkoi sillä, että lentoemännät ja stuertit (vai mitä ne nyt on) levittivät kaikkien eteen pöydille valkoiset kangasliinat ja toivat ruokalistat. Minulle maalaiselle meinasi iskeä paniikki, kun en meinannut tajuta ruokalistasta mitään, kun ruoat oli jaoteltu minusta niin kummallisiksi kokonaisuuksiksi. Onneksi asiat kuitenkin lopulta selvisivät, etten sentään jäänyt ilman ruokaa. :-) Lounaalla alku-, pää- ja jälkiruokavaihtoehtoja oli kolme kutakin, ja viinivaihtoehtoja neljä, kaksi puna- ja kaksi valkoviiniä.

Itse otin alkuruoaksi vihersalaatin, jossa oli muun muassa pienen pieniä kantarelleja, kurpitsaa, kirsikkatomaatteja ja kurpitsansiemeniä. Annos oli iso, ja se olisi riittänyt joissakin (toisissa) olosuhteissa ehkä pääruoaksikin. Miinusta salaatti sai siitä, että jotkut kantarellit olivat hieman huonosti putsattuja, joten multa rouskui hampaissa.

Alkusalaatti.

Naapurin silli -petit four.

Pääruoaksi valkkasin vähän intialaisempaa, eli jheenga kalimirch -katkarapuja, palak mataria (pinaattia ja herneitä) sekä aloo gobi pulaota (riisiä, kukkakaalia ja perunoita). Ruoka oli minun makuuni kovin mietoa, mutta niinhän sen kuuluu lennolla tietysti ollakin. Annos ei ollut mitenkään erikoisen houkuttelevan näköinen, mutta intialaisesta ruoasta on muutenkin kovin vaikea saada mitään kauniin näköisiä annoksia.

Pääruoka intialaisittain.

Jälkiruoaksi otin mangotorttua, jonka kanssa tarjottiin jonkinlaista mangohilloketta. Annos oli ihanan makuinen, mutta siinä oli sama ongelma kuin jälkiruoissa yleensäkin: annos oli aivan liian pieni. :-)

Mangoherkkuja ja portviiniä.

Viiniä ei tarvinnut mitenkään anella, sillä toinen lasillinen kaadettiin pyytämättä. Sen jälkeen asianomaisen naama punoitti vissiin sen verran, että seuraavan annoksen kaatamista tiedusteltiin etukäteen. :-D Jälkiruokien kanssa sai lisää tavallista viiniä tai portviiniä ja kahvin kanssa vielä konjakkeja ja mitä vielä. Kivan hiprakankin lennolla olisi siis saanut aikaiseksi, jos vain olisi halunnut.

Lounaan tarjoilu kaikkine ruoka- ja juomakierroksineen kulutti aikaa niin rattoisasti, että lennon kaksi ensimmäistä tuntia kuluivat ihan huomaamatta. Raskaan aterian jälkeen nukutti sen verran makeasti, että taas kului paljon aikaa ihan huomaamatta. :-D

Illallisella valinnanvaraa oli vain pääruoan osalta; tarjolla oli joko lampaan noisetteja jusin, peruna-oliivigratiinin ja tomaatti-papupotpourrin kanssa tai intialaisia kasvisruokia (palak paneeria, kasviscurrya ja pulao kali motia). Alkuruoaksi oli katkarapu-confit sekä penne-rucolasalaattia ja jälkiruoaksi mausteista omenakakkua.

Tuhti lammas-pääruoka.
Katkarapu-alkuruoka oli ehkä koko lennon paras ruoka!

Annos oli minulle tuossa vaiheessa vuorokautta vähän liiankin tuhti, ja tapahtui semmoinenkin harvinaisuus, että en jaksanut syödä kaikkea! Kovin isoa kökkärettä lihaa lautaselle ei kylläkään jäänyt... :-)

Business-luokan tarjottavat eivät ulkonäkönsä puolesta olleet minusta mitenkään häikäiseviä, mutta ruoka oli kyllä erinomaisen hyvää alusta loppuun asti. Maku oli siis enemmän kuin kohdallaan, ja viinitkin olivat oikein suunmukaisia. Suurin ero turistiluokan ruokaan olikin ehkä juuri maussa ja siinä, että oli mahdollisuus valita, mitä söi, eikä tarvinnut tyytyä siihen yhteen ja ainoaan vaihtoehtoon. Satuimme vielä istumaan business-luokan etupäässä, joten kaikkia haluamiamme vaihtoehtoja oli aina tarjolla. En tiedä, ehtivätkö jotkut vaihtoehdot loppua siinä vaiheessa, kun ruokakärryt ehtivät osaston loppupäähän.

Matkasta jäi ruoan osalta - ja muutenkin - hyvä mieli. Mikäs siinä, syöminenhän on hirmuisen mukavaa - tiettyyn pisteeseen asti. Silloin kun olen syönyt vatsani liian täyteen, muistan aina äidiltä oppimani sanonnan: nälkäinen ei tiedä, kuinka kylläinen kärsii.

9 kommenttia:

  1. Ei olisi kyllä pitänyt katsoa ollenkaan noita kuvia.. täällä sokerittomana nyt kärsin kun niin haluaisin tuota mangojälkkäriä. voooooiiiiiiiiih! Se näyttää niin ihanalta!

    VastaaPoista
  2. Voi sentään, Laura, taisi tulla ruokahaasteeseenkin makea jutska. :-( Höh. Ei ole varmaan kivaa olla sokerilakossa. Minunkin tekee ihan koko ajan mieli suklaata, mutta yritän pakottaa itseni olemaan syömättä, vaikka tuolla matkalaukussa sitä olisi vaikka kuinka ja paljon. Äsken join dieettikokiksen makeannälkään, mutta se alkoi närästää. Onpa tämä elämä vaikeaa. :-)

    VastaaPoista
  3. Minulla on tosiaan kiellettyä ihan kaikki sokeri (se koukuttava fruktoosi) eli myös hedelmät, diettijuomat ja vielä sellaisetkin tuotteet kuten ketsuppi ja salaatinkastikkeet. No, kahta viimeistä en ole ihan kokonaan vielä laittanut syrjään, mutta... huokaus. Vielä 7 viikkoa ja 5 päivää. kääk!

    VastaaPoista
  4. Laura, hui kauhistus sentään, miten ankaralta kuulostaa tuo sokerittomuutesi. Ettei edes dieettijuomia... niillä minä saan aina taltutettua makeanhimoni, mutta jos niitäkään ei saa juoda... Kääk!!!!! Kovasti tsemppiä sinulle! <3

    VastaaPoista
  5. Viude vaude, mita sita on tullut syotya -lentokoneessa-! En ole tainnut koskaan matkustaa business luokassa... Yleensa skippaan lentokoneaterian, kylla sita nainen elaa suklaallakin maasta toiseen :D

    VastaaPoista
  6. Aika kiva katsaus lentokonesapuskaan;D Ja ei yhtään hullummat tarjottavat;mielestäni Lufthansa on aika ok myös ihan turistipuolen sapuskoissa,noin suhteellisesti sanoen. Olen kerran lentänyt businessluokassa,tuolla eteläisen Amerikan puolella ja olihan se mukava kokemus turistiluokkaan verrattuna.Syön yleensä tosi kevyesti lentokoneissa,tilaan kasvis.tai vegaaniaterian (asian vegetarian on musta paras!) ja olen huomannut,että itse voin lentämisen jälkeen paremmin kun pidän ruuan määrän minimissä siellä,

    VastaaPoista
  7. Eryah, hihii, ja minä kun olen aina ihmetellyt semmoisia, jotka skippaavat lentokoneaterian. Nytkin vieressämme istui yksi pariskunta, joka nukkui melkein koko matkan, ja minä jo hätäilin mielessäni, että voi kauheaa, nyt niiltä jää kaikki herkut syömättä!

    Suklaalla todellakin elää missä vaan, ja kummasti se lentokentältä ostettu Toblerone alkaa aina poltella kassissa, ennen kuin ollaan edes ilmaan päästy. :-)

    Yaelian, Lufthansalla on tosiaan kyllä ihan ok-ruoat turistupuolellakin, ainakin verrattuna esim. Finnairiin. Kunpa minäkin oppisin syömään lennoilla tuolla lailla kevyesti, koska ihan varmasti olo on lennon jälkeen parempi, jos ei mätä kauheasti ruokaa naamaansa. Mutta kun kerran ruokaa on tarjolla, niin onhan sitä syötävä... :-D

    VastaaPoista
  8. ihanaa löytää joku joka tykkää myös lentokoneruuasta!!! Mullahan on asia mainittu ihan blogini kuvauksessa :)

    Ei voi moittia tuota business luokan tarjoilua! mutta kun sitä olen päässyt kokeilemaan vasta kerran elämässäni (KLM), niin täällä mtykätään jopa turismuksestakin. Sitä pääsenkin huomenna testaamaan oitkästä aikaa!

    VastaaPoista
  9. Nanna, ihanaa! Meitä on siis todistettavasti ainakin kaksi! :-D

    Ja oikein hyvää matkaa sinulle, minne ikinä oletkin menossa. Toivottavasti saat oikein hyvää sapuskaa koneessa. :-)

    VastaaPoista