9. lokakuuta 2009

Punajuurivadat... ja vähän lastujakin

Syksyisin meille tulvii punajuuria ovista ja ikkunoista, mitä vastaan minulla ei sinänsä ole mitään. Punajuurihan on terveellinen, kaunis ja hyvin laitettuna herkullinenkin.

Mutta jokin siinä vain tökkii. En tiedä, onko syynä punajuuren käsittelyn sottaisuus, sen pitkä keittoaika, inhottava rakenne (raakana kivikova; kypsänä löllö) vai sen kovin makea ja omaleimainen maku, joka tuntuu rajoittavan aika paljon punajuuren käyttömahdollisuuksia. Syytä en tiedä, mutta en kuitenkaan rupea kiljumaan riemusta punajuuren nähdessäni.

Olenkin jo pitkään halunnut kokeilla jotain ihan uutta: punajuurivadaja eli punajuuripallukoita, jotka uppopaistetaan rapeiksi. Yksi ohje on kaivellut mieltäni siitä asti, kun sen näin. Ohjetta tarkemmin tutkittuani menin kuitenkin puihin, sillä taas olisi pitänyt liottaa ja jauhaa linssejä ja mitä vielä. Näin suuri vaivannäkö ei yhtään innostanut, kun vadat kuitenkin menisivät pieleen. Aikani etsittyäni löysin onneksi helpomman ohjeen, jossa raastettu punajuuri vain sekoitettiin muiden ainesten kanssa. Jos/kun lopputulos olisi katastrofi, jälkeenpäin ei harmittaisi yhtä paljon kuin jos olisi nähnyt kauheasti vaivaa ruoan eteen.

Onneksi joskus käy niinkin, että varmana pidetty katastrofi ei toteudukaan, ja saa yllättyä iloisesti. Kyllä siinä mieli kirkastuu, kun huomaa, että pallerothan pysyvät kasassa ja paistuvat mukavasti. Iloksi homma muuttuu viimeistään siinä vaiheessa, kun maistaa valmista tuotosta; ensimmäinen puraisu saa haluamaan toisen, kolmannen...


PUNAJUURIVADAT
(hieman muunneltu ohje alkuperäisestä)
noin 15 - 17 kappaletta

½ l punajuuriraastetta (n. 5 keskikokoista punajuurta)
1 pieni (puna)sipuli hyvin hienonnettuna
1 dl kikhernejauhoja (gram flour, besan)
½ dl riisijauhoja
5 tulitikun mittaista vihreää chiliä hienonnettuna (tai maun mukaan)
1 tl suolaa
½ tl chilijauhetta
½ tl jeeran siemeniä
½ tl ruokasoodaa

uppopaistamiseen sopivaa öljyä (esim. rypsiöljyä)

1. Raasta punajuuret mahdollisimman hienoksi. Itse käytin raastinraudan hienointa terää, vaikka jollakin koneella tämäkin olisi varmaan ollut helpompaa... Alleille töitä!

2. Sekoita raasteen joukkoon muut ainekset. Muotoile seoksesta pienehköjä, noin sentin paksuisia matalia kakkusia.

3. Kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa tai muussa uppopaistoon sopivassa astiassa. Öljyä saa olla parin, kolmen sentin korkeudelta pohjasta. Öljyä ei tarvitse olla niin paljon, että se peittäisi pallerot kokonaan - vähempikin riittää. Öljy on sopivan kuumaa silloin, kun öljyyn heitetty pieni taikinapala alkaa "sihistä". Muistathan olla huolellinen ja varovainen kuumaa öljyä käsitellessäsi. Paista noin kuusi vadaa kerrallaan.

Siellä ne palleroiset uiskentelevat!

4. Uppopaista palleroita, kunnes ne ovat hieman ruskistuneita pinnasta. (Pallerot näyttävät todellakin ruskistuvan pinnalta enemmän kuin pohjalta.) Vadat myös pullistuvat hieman käyttämäni ruokasoodan ansiosta. Ruokasoodaa ei alkuperäisessä ohjeessa ollut, mutta minä lisäsin sitä, kun anoppi käyttää sitä tavallisissa vadaissakin, ja se tekee vadaista sisältä pehmeitä ja kuohkeita. Käännä pallerot reikäkauhalla ja paista vielä hetki. Paistoaikaa on vaikea tarkalleen sanoa, mutta tarkkaile lopputulosta ja pienennä tai suurenna lämpöä tarpeen mukaan. Pinnan tulisi olla rapea ja sisuksen kypsä mutta pehmeä.

5. Laita valmiit tuotokset talouspaperin päälle valumaan.

Sambhariin uponnut Titanic.

Syö vadat pian valmistumisen jälkeen, koska säilytettäessä ne pehmenevät. Ihan hyviä vadat ovat kyllä pehmenneinäkin, mutta rapeakuoriset vadat ovat niitä, jotka vievät kielen mennessään. Syö vadat esimerkiksi sambharin tai raitan (jogurttikastikkeen) kanssa. Parhaita nämä ovat mielestäni kuitenkin naposteltuna ihan sellaisinaan!

**********************************************************

Koska paistoöljyä (ja punajuuria!) vielä jäi, siivutin punajuuria mandoliinilla ohuiksi lastuiksi ja uppopaistoin lastut öljyssä samaan tapaan kuin vadatkin. Laitoin ne valumaan talouspaperin päälle, suolasin ne kevyesti ja laitoin ne ilmatiiviiseen purkkiin. Laaduntarkkailija totesi näitä lastuja maisteltuaan, että "tämä ohje sun pitäisi julkaista". Nyt sekin on sitten tehty.

8 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Mä en aiemmin hirveästi pitänyt punajuuresta mutta nykyään rakastan sitä! Ja raakana se on ihanaa marinoituna raastetta.Mutta tämäpäs oli kiintoisa punajuuriresepti,pitää ehdottomasti kokeilla,kiitos Hippu:-)

Hippu kirjoitti...

Yaelian, mitenköhän minä saisin itseni rakastumaan punajuureen. :-O Raaka punajuuri kuulostaa minusta vielä aika extremeltä, mutta mene ja tiedä, sehän saattaa olla jopa parempaa niin! :-)

Yaelian kirjoitti...

Sinulle on jotain blogissani...

Hippu kirjoitti...

Kiitos, Yaelian :-)

Insanity_ kirjoitti...

Kaikki mikä on uppopaistettua, on varmasti ihan hitsin hyvää :P Ohje kuulostaa jo itessään sellaiselta, että olisi ihan varmasti miunkin mieleen.

Hippu kirjoitti...

Insanity, sama kävi minunkin mielessäni jossakin vaiheessa, että mikään uppopaistettu ei varmaankaan voi olla pahaa - ei edes punajuuri! ;-)

Yildiz kirjoitti...

Kiitos paljon reseptistä, poskettoman hyvää :)
Varoitan vaan että kun tätä lähtee kokeilemaan saattaa käydä niin että teette ensimmäisen, toisen ja
vielä kolmannenkin satsin näitä :D

Hippu kirjoitti...

Yildiz :-D Tosi kiva kuulla, että maistuivat! Minustakin nämä olivat tosi hyviä, vaikka en punajuurta muuten rakastakaan...