26. toukokuuta 2009

Andhralainen lammascurry

Keksin tässä yhtenä päivänä taas yhden syyn sille, miksi pohjoisintialainen on eteläintialaista ruokaa niin paljon suositumpaa ja tunnetumpaa Intian ulkopuolella: pohjoisessa käytetään paljon jauhettuja mausteita, joiden saatavuus ja säilyvyys on huomattavasti parempi kuin tuoreiden mausteiden, joita taas suositaan etelässä. Esimerkiksi vihreät chilit, currylehdet ja tuore kookos, jotka kaikki kuuluvat olennaisena osana Etelä-Intian keittiöön, ovat paljon työläämpiä löytää, käsitellä ja säilyttää kuin vaikkapa esimerkiksi chilijauhe, garam masala ja jeera, joita taitaa saada melkein jokaisesta marketista. Tuoreet chilit, currylehdet ja kookoksen voi kuitenkin pakastaa, joten niiden käyttöikä pitenee tällä tavalla huomattavasti. Currylehdet voi jättää ruoasta poiskin maun siitä sen kummemmin kärsimättä, mikä onkin hyvä, sillä itse en ole onnistunut löytämään niitä tuoreina Suomessa muualta kuin Taj Mehalista, ja sieltäkin harvakseltaan.

Etelä-Intiassa käytettävät vihanneksetkin ovat Intian ulkopuolella aika tuntemattomia, ja siksi ruoanlaitto saattaa kaatua jo niiden puutteeseen. Paljon ihania eteläintialaisia ruokia syntyy kuitenkin ilman näitä erikoisia vihanneksiakin!

Rumpukeppejä.

Kasoittain erilaisia lehtivihanneksia... ja hampaita kaiveleva jamppa.
Nyt heräsi ruokahalu.


Tunnistaako joku nämä etualalla näkyvät pavut?

Väittäisin kuitenkin, että joskus kannattaa ostaa se tuore kookos ja tuoreita chilejä, koska ruoasta tulee niin toisenmakuinen, kun käyttää tuoreita aineksia. Kookosta ostaessa kannattaa tarkastella ensin kookoksen ulkonäköä: kookoksen tulisi olla ehjä ja muutenkin siistin näköinen. Seuraavaksi kookosta pitäisi ravistella - hyvässä kookoksessa on paljon nestettä sisällä, joten neste hölskyy ravisteltaessa selvästi. Viimeiseksi kannattaa vielä vertailla muutamaa kelvolliselta vaikuttavaa yksilöä ja valita niistä se painavin.

Tämä andhralainen lammascurry on juuri sellainen ruoka, johon tuoretta kookosta ja tuoreita chilejä kannattaisi hommata, sillä lopputulos palkitsee kyllä kookoksen käsittelyn vaivan. Lopun kookoksen voi paloitella ja laittaa rasiassa pakastimeen; chilit kannattaa pakastaa kokonaisina. Tämä on ehdottomasti yksi omista suosikkilammasruoistani!


AINEKSET
noin neljälle

½ kg lammasta (esim. lapaa tai etuselkää, mieluiten luullista, mutta kyllä luutonkin käy) suupalan kokoisina paloina
2 tomaattia paloiteltuna
1 tl chilijauhetta
½ tl kurkumaa

n. ½ dl (tuoretta) kookosta
n. 6 valkosipulinkynttä
n. 3 cm:n pätkä inkivääriä

2 rkl öljyä
1 pienehkö kanelitanko
3 kokonaista neilikkaa
3 kokonaista vihreää kardemummaa
n. 15 cashewpähkinää puolitettuina tai paloiteltuina
1 tl jeeran siemeniä
2 oksaa currylehtiä (jos ei ole tuoreita, jätä nämä pois)
2 - 3 vihreää chiliä hienonnettuna
2 sipulia hienonnettuna
suolaa maun mukaan

VALMISTUS

1. Laita lihapalat, tomaatit, chilijauhe ja kurkuma sekä 1 dl vettä painekeittimeen. (Jos painekeitintä ei ole, lihat voisi varmaan keittää tavallisessa kattilassakin pienessä vesimäärässä.) Keitä kolmanteen vihellykseen (tai noin 10 minuuttia), käännä liesi pois päältä ja anna painekattilan jäähtyä. Nosta lihat sitten reikäkauhalla kattilasta pois ja säästä keitinliemi.

2. Jauha kookos, valkosipuli ja inkivääri tasaiseksi tahnaksi. Käytä tarvittaessa hieman vettä. Itse yritän jauhaa kookoksen aina niin hienoksi kuin mahdollista, koska en tykkää, jos se narskuu hampaissa... :-)

3. Kuumenna öljy pannulla ja lisää kanelitanko, neilikat ja kardemummat ja paista, kunnes mausteet alkavat tuoksua ja pullistua (noin 15 sekuntia). Lisää cashewpähkinät ja jeera ja paista sekoitellen, kunnes cashewt ovat ruskistuneet kevyesti. Lisää currylehdet, chilit ja sipulit ja paistele keskilämmöllä, kunnes sipulit ovat jonkun verran ruskistuneet.

4. Lisää kookos-inkivääri-valkosipulitahna ja paista ahkerasti sekoitellen viitisen minuuttia. Lisää lihan keittoliemi ja suola, ja hauduttele kannen alla kymmenisen minuuttia. Lisää sitten lihapalat ja sen verran vettä, että lihapalat melkein peittyvät ja hauduta, kunnes kastike on paksuhkoa ja liha on todella pehmeää (tähän saattaa kulua puolesta tunnista tuntiinkin). Jos kastike uhkaa kuivua liikaa, lisää hieman vettä.

Tämä curry sopii hyvin sekä riisin että kaikenlaisten leipien seuraksi.

9 kommenttia:

  1. Kasoittain erilaisia lehtivihanneksia... ja hampaita kaiveleva jamppa.
    Nyt heräsi ruokahalu. -> :D:D

    VastaaPoista
  2. Minä toin viime kerralla curryn ruukussa ja nyt se kasvaa tuolla ikkunalaudalla :))

    VastaaPoista
  3. Kiitos informatiivisesta postauksesta:-) Jänniä nuo kepit, mitä niillä tehdään? Täälläkin on lehtivihanneksia toreilla tuollaisissa ihanissa isoissa nipuissa:-) Currya en ole vieläkään löytänyt,mutta kookosta ja erityisesti tuoretta chiliä löytyy erinomaisen helposti.Kookosta olenkin pakastanut ja ihan hyvin se siellä säilyy.

    VastaaPoista
  4. Hyppysellinen, :-D

    Simran, epistä, että sulla kasvaa curryt ruukussa! Pitäisköhän munkin ruveta taas vähän salakuljettamaan... ;-)

    Yaelian :-) Nuo rumpukepit pätkitään ja sitten ne kypsennetään ja syödään, useimmiten semmoisessa kastikkeisessa ruoassa, esim. sambharissa... En tiedä, käytetäänkö niitä muualla kuin Intiassa - ainakin ukkeli väitti, että niitä ei syödä muualla kuin Etelä-Intiassa.

    VastaaPoista
  5. Ne pavut...oisko ne jokin sokerihernelajike ? Ovat kyllä tosi isoja, mutta tuo lituskaisuus, ja pieniä herneitäkin sisällä ehkä näkyy? En oo kyllä yhtään varma! Ihana lammascurryn ohje, näyttää myös kuvassa tosi hyvältä.

    VastaaPoista
  6. Irenekin, voi ihan hyvin olla, että kyseessä on joku sokerihernelajike; en yhtään tiedä. Muoto ainakin viittaisi siihen, mutta papujen koko on tosiaankin aika huiman iso. Ja kiitos - tämä on yksi mun lempicurryistani! :-)

    VastaaPoista
  7. Muuten näin eilen samannäköisiä papuja. Oliskohan ne fababeans? Tai broad beans...sellaisia täällä on paljon.

    VastaaPoista
  8. Vaikea varmaan tehdä ostoksia, jos missään ei ole mitään kylttejä (tuote/hinta). Tosin seikkailullista!

    VastaaPoista
  9. Yaelin, yritin vähän googlettaa, ja eniten noilta pavuilta näyttivät "Italian flat beans", kuva löytyy täältä, vasemmasta valikosta klikkaamalla. En kyllä tiedä, mitä tekemistä niillä olisi intialaisen keittiön kanssa! Favabeans tai broadbeans ei oikein mun mielestä näyttänyt samalta, ainakaan niissä kuvissa, mitä mä löysin. Täytyy kysyä anopilta, kun seuraavan kerran näkee sitä; se varmaan tietää, mitä nuo ovat!

    Irenekin, seikkailullista tosiaan. Torille jos menee, on parempi tietää, mitä mikäkin on, koska ei siellä mitään nimikylttejä ole. Telugunkieliset nimetkään eivät auta noiden tuntemattomien vihannesten kohdalla yhtään; tuntematon mikä tuntematon. :-) Monissa kaupoissa nimet sentään onneksi on! Hintakin on toreilla ja muissa vastaavissa paikoissa ongelma minulle, koska minulta ( ulkomaalaiselta) pyydetään heti ainakin tuplahintaa. Halpojahan nuo vihannekset silti ovat, mutta silti harmittaa maksaa enemmän kuin muut. Siksi ostankin nykyään vihannekset lähinnä marketeista, joissa hinnat ovat selvästi näkyvillä ja kaikille samat.

    VastaaPoista