24. helmikuuta 2012

Jauhelihaa ja herneitä (Keema matar)

Ukkeli ei hirveästi jauhelihasta perusta, mutta omaksi ilokseni (ja ukkelin kiusaksi!) jauheliharuokiakin pitää joskus tehdä. Keema matar on yksi lemppareistani; helppo ja nopea tehdä ja tietenkin myös hyvää. :-)

Keemaa ja phulkaa (roti-leipää).

Itse käytän jauhelihana lampaan jauhelihaa, mutta sen sijasta käy varmasti mikä muu jauheliha tahansa. Soijasta syntyisi varmaankin kasvisversio?

KEEMA MATAR
4-6 hengelle
  • 1rkl öljyä
  • 2 vihreää kokonaista kardemummaa
  • pala kanelitankoa
  • kaksi keskikokoista sipulia hienonnettuna
  • parin sentin pala inkivääriä ja n. 3 valkosipulinkynttä tahnaksi jauhettuna (onnistuu esim. morttelissa)
  • 1 - 1 ½ tl suolaa
  • 1 ½ tl korianterijauhetta
  • 1 tl jauhettua juustokuminaa eli jeeraa
  • ½ tl chilijauhetta (tämä on aika vähän, kun ukkeli ei tykkää niin tulisesta, mutta enemmänkin saa tietenkin laittaa)
  • ½ tl kurkumaa
  • n. 500 g jauhelihaa
  • 2 tomaattia pieniksi paloiteltuna
  • 2 rkl paksuhkoa jogurttia kevyesti vatkattuna
  • 2 dl herneitä (pakasteherneet sellaisenaan; tuoreet herneet esikeitettyinä)
  • (tuoretta korianteria)
1. Kuumenna öljy paistinpannulla ja lisää siihen kardemummat ja kanelitanko. Kun ne alkavat tuoksua, lisää sipuli. Anna sipulien ruskistua melko mukavasti ja lisää valkosipuli-inkivääritahna. Jatka paistamista muutaman minuutin ajan.

2. Lisää suola, korianterijauhe, juustokumina, chilijauhe ja kurkuma ja pyöräytä mausteet sipulien kanssa hyvin sekaisin. Lisää jauheliha ja anna lihan ruskistua kovahkolla lämmöllä. Riko lihaa samalla lastalla pienemmiksi nokareiksi.

3. Lisää tomaatit ja paistele edelleen melko kovalla lämmöllä, kunnes tomaatit alkavat hajota (noin viisi minuuttia). Pienennä lämpöä, lisää jogurtti ja hauduttele kannen alla noin 10-15 minuuttia. Sekoita muutaman kerran.

4. Sekoita joukkoon herneet ja paistele ilman kantta vielä viitisen minuuttia. Nesteen tulisi haihtua pannulta lähes kokonaan. Tarkista maku ja koristele halutessasi tuoreella korianterilla.

Parhaimmin keema matarin kumppaniksi sopivat intialaiset leivät, mutta kyllä riisikin käy.

Lautasmalli.

9 kommenttia:

Laura kirjoitti...

NAM NAM!!! Tämä kyllä maistuisi minulle.. tykkään ihan älyttömästi jauhelihasta. Nam!!!!!

Hippu kirjoitti...

Laura, minäkin tykkään jauhelihasta, vaikka en oikein kehtaa tunnustaa sitä kenellekään, hihii.

Laura kirjoitti...

hih! Sinä oot ihan hassu! Minä oon tykännyt jauhelihasta pienestä pitäen. Ihan mielelläni paistan sitä ja pistän sekaan curry jauhetta ja sitten syön sen ketsupin kanssa. Nam! Eipä sitä muuta tarvitsekaan. :)

Hippu kirjoitti...

Laura, no kun kaikki tuntuvat nykyään tykkäävän kaikista hienoista lihoista, niin on jotenkin noloa tunnustaa, että joo, minä tykkään jauhelihastakin. :-)

Laura kirjoitti...

Ja minä taas en sitten kyllä tykkää muuten juurikaan syödä lihaa. Joku ohuempi lehtipihvi menisi kyllä alas hyvin, mutta muuten ne ei vaan innosta. Minulle maistuu kana paremmin. Me ollaan kumpikin sellaisia kanan ja jauhelihan syöjiä :).

Hippu kirjoitti...

Laura, minä kyllä tykkään ottaa ravintolassa usein pihvin, mutta aika harvoin ihan liha-lihaa tulee itse valmistettua. Ehkä jos ukkeli olisi hirmuinen lihansyöjä, sitä tulisi tehtyä enemmänkin... tai sitten ei, hih.

Eryah kirjoitti...

Oi, kiitti reseptista. Tata on pakko kokeilla! Ensinnakin meilla loytyy kaikki ainekset, ja toisekseen taalla on juuri alkanut herne-kausi :) Meniskohan toi esim. libanonilaisen leivan kanssa, siis sellainen littea lettu myos?

Ja jauheliha on ihan yhta hienoa lihaa kuin muutkin, senkin voi jauhaa joko itse tai pyytaa lihatiskilla jauhamaan. Ostaa siis eka hyvan palan lihaa ja sitten jauhaa :) Simppeli ruoka on yleensa sita maukkainta!

Eryah kirjoitti...

Noniin, kokeiltu on :) Maistui mainiolta, vaikka ihan pilkun mukaan en tehnyt :p Kardemumma oli mulla jauhettua (itse jauhettua kyllakin, just noista vihreista siemenista), joten laitoin sita. Inkivaaria taalla ei taida saada tuoreena, joten meni jauheena. Chilijauhettakaan mulla ei ollut kaapissa, usko tai ala, joten harissa korvasi. Valkosipulia en saanut tahnaksi (sita myytaisiin kylla valmiina), joten puristin sen vain. Liha oli nautaa...

Tuoksut oli kylla huumaavat kokatessa! :)

Hippu kirjoitti...

Eryah, pahoittelen myöhäistä vastausta... aina eivät nämä yhteydet oikein pelaa täällä. :-(

Kiva että tykkäsit, ja hauska huomata, että tätäkin voi tosiaan soveltaa ihan mielensä ja kaapin sisällön mukaan. :-) Oli varmaan tosi hyvää, kun itse tykkään harissasta niin paljon. Pitää ehkä minunkin kokeilla joskus sillä!

Ja ihan varmaan sopisi yhteen sen libanonilaisen leivän kanssa, minkä varmaan jo ehkä havaitsitkin. :-)