5. maaliskuuta 2009

Keemaa ja pinaattia

Taisinkin jo aiemmin lupailla keeman ja pinaatin ohjetta, ja kai se on pakko postata, vaikka kuvat ovatkin niin törkeän huonoja...

Makupoliisi ei Suomessa syö mielellään jauhelihaa sen ulkonäön takia; jauhelihasta tulee kuulemma - yllättäen - mieleen kasa matoja. Välillä kuitenkin ostan kotonakin jauhelihaa, mutta "muotoilen" sen uudestaan; ensin painelen sen kasaan ja sitten pilkon taas palasiksi, jotta se miellyttäisi herran silmää paremmin. Sen harvan kerran, kun meillä jauhelihaa on, makupoliisi jaksaa aina jauhaa samaa asiaa: Intiassa jauhelihaa ei valmisteta lihamyllyllä, vaan liha pilkotaan veitsellä hyvin hienoksi. Tämä jauhelihan valmistustapa on ollut minulle suuri mysteeri, sillä en ole koskaan nähnyt, miten tällainen jauheliha oikein valmistetaan.

Yhtenä päivänä toissa viikolla lueskelin anoppilassa suhteellisen pitkästyneenä jotakin, kun sisään pöllähtänyt autokuski keksi, että hänhän voisi viedä minut katsomaan lihakauppaa. Kaikki täällä autokuskia myöten tietävät mielenkiintoni ruokaa kohtaan, ja siksi kuski tämmöisen idean saikin. Kaikki eivät ehkä ymmärrä, miksi esimerkiksi joku ruokalautanen pitää kuvata ravintolassa, ennen kuin ruokaan voi koskea, mutta en minäkään jaksa ruveta selittelemään mitään. Ajatelkoot mitä lystäävät! Väliäkö sillä, jos ruoka jäähtyy - kunhan saisi edes yhden hyvän valokuvan!

Harpoin siis autokuskin perässä lihakauppaan, joka oli pieni, kioskin tyyppinen puoti. Liha tilataan tiskiltä ja siihen tiskille liha myös maksetaan. Kuvat tuosta puodista ovat valitettavasti vähän huonoja, kun jouduin ottamaan kuvat lasin takaa. Intialaiset miehet olivat miehittäneet tiskin niin tiiviisti, että minulla ei ollut mitään saumoja tunkea itseäni siihen väliin. :-D

Ja näin heiluu veitsi, ja veitsi heiluu näin...

Kukin asiakas sai lihan pilkottuna toiveidensa mukaan.

Yritin silmä kovana tuijottaa, miten se jauheliha oikein valmistetaan, mutta voi pettymysten pettymys: se ei ollutkaan tämä kuvissa oleva kaveri, joka sen jauhelihan pilkkoi, vaan pussi ilmestyi autokuskin käsiin jostakin mystisestä lähteestä, ja taas minulta jäi jauhelihan valmistusprosessi näkemättä! (Sattuuko joku tietämään, pilkotaanko jauheliha Intiassa oikeasti käsin, vai käytetäänkö sen jauhamiseen kuitenkin jonkinlaista lihamyllyä?)

Pinaatti on täällä valtavan halpaa, joten sen ostoa ei tarvitse kahta kertaa miettiä. Pinaatin tilalla voisi käyttää myös vaikkapa paksoita tai muita lehtivihanneksia.

Pinaatin määrästä en ole täysin varma, koska en mitannut sitä mitenkään. Laitoin sitä omasta mielestäni aika paljon, mutta sitä olisi saanut olla vieläkin enemmän (anopin keema oli semmoista tummanvihreää, kun tämä omani on lähinnä harmaanvihreää).


KEEMAA JA PINAATTIA
noin neljälle

Tarvitaan:

n. 300 g (lampaan) jauhelihaa
½ - 1 rkl inkivääri-valkosipulitahnaa
1 tl suolaa
1 tl chilijauhetta
1/4 tl kurkumaa

n. 2 rkl öljyä
pala kanelitankoa tai kassiaa
3 kokonaista neilikkaa
2 laakerinlehteä
2 vihreää kardemummaa
2 sipulia hienonnettuna
pari tomaattia paloiteltuna
2 - 3 vihreää chiliä paloiteltuna
hieman suolaa
iso kasa pinaattia (ehkä 100 - 150 grammaa)
1 - 1 ½ tl korianterijauhetta
n. 2 rkl jauhettua tai hienoksi raastettua kookosta (tuoretta tai kuivattua)

Kuivattu kookospähkinän sisus tunnetaan nimellä kopra (engl. copra). Kopra ei kuulemma ole samalla tavalla makeaa kuin tuoreen kookospähkinän hedelmäliha. Jos ei siis tykkää kookospähkinän makeudesta ruoassa, kannattaa kokeilla kuivattua kookosta. Muistaakseni olen nähnyt jossakin Hakaniemen kaupoista kopraakin myytävän.

Valmistus:

1. Laita jauheliha, inkivääri-valkosipulitahna, suola, chilijauhe ja kurkuma painekeittimeen, mutta älä lisää vettä. Keitä kolmanteen vihellykseen ja laita sivuun odottamaan. Vaihtoehtoisesti jauhelihan ja muut ainekset voisi myös paistaa pannulla kypsäksi.

2. Huuhtele ja perkaa pinaatti ja pilko se melko hienoksi silpuksi. Laita sivuun odottelemaan.

3. Kuumenna öljy pannulla ja lisää kokonainen garam masala, eli kaneli, neilikat, laakerinlehdet ja kardemumma. Paista hetki, kunnes mausteet alkavat tuoksua ja pullistua. Lisää sipulit ja kuullota sipuleita hetki - ei haittaa, vaikka sipulit ottaisivat vähän väriäkin. Lisää tomaatit, vihreät chilit ja suola ja paista, kunnes tomaatit ovat hajonneet melko hyvin (5 - 10 minuuttia).

4. Lisää pinaatti, sekoita hyvin ja anna hautua kannen alla viitisen minuuttia. Sekoita välillä. Lisää jauheliha, korianterijauhe ja jauhettu kookos ja hauduta edelleen pari minuuttia.

Tarjoa riisin tai leipien kanssa.

P.S. Löysin eilen yhdestä melko kälyisestä supermarketista Weetabixeja! Jippii! Hinta oli kyllä aika suolainen; 170 rupiaa (2,6 euroa) semmoisesta 12 kappaleen paketista! Taidan syödä näitä kallisarvoisia lastulevyjä tarkkaan harkittuina aamuina...

6 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Jauhelihasta puheenollen, täällä ainakin parhaimmissa arabiravintoloissa liha hakataan hienoksi sellaisella isolla veitsellä;kerran näin televisiosta kun sitten siitä valmistivat kebabeja.On kuulemma se liha parempi tuollaisena hakattuna kuin jauhettuna.

Onneksi sitä Weetabixiakin löytyi, vaikkakin kalliilla hinnoilla:-)

Hippu kirjoitti...

Yaelian, tuossa mitä sanoit lihan "jauhamisesta" veitsellä on varmasti perää! Voin kyllä uskoa, että tuolla tavalla jauhettu liha on parempaa kuin myllyn läpi ruutattu.

Mä olen tosi iloinen, että Weetabixia löytyi. :-) Ainakin tiedän nyt, mistä sitä saa, jos oikein suuri tuska tulee!

Nelle kirjoitti...

italiassa käydessä panzanon teurastajalla oli sellaista tartarlihaa joka oli jauhettu veitsellä - tai ei ainakaan lihamyllyllä. Se oli ihan pienenpientä suikaletta ja maistui jumalaiselle. :)

Hippu kirjoitti...

Kiitos tiedosta, Nelle! Varmaankin tuossa veitsellä ja lihamyllyllä jauhetussa jauhelihassa on paljon eroa. Ehkä täälläkin se jauheliha sitten tosiaankin hienonnetaan veitsellä - ainakin siitä jauhelihan ulkonäöstä olisi niin voinut arvella.

myyy kirjoitti...

Mua vaan alkoi kovasti huvittamaan tuo eri merkistöllä kirjoitettu "healthy cooking".

Japanissa käytetään juurikin samalla tavalla englannista tuotuja sanoja, jotka kirjoitetaan sitten katakanoilla ja lausuminen on muka niin pätevä. Kyseinen ilmaisu japaniksi olisi TIETENKIN "herushii kukkingu". Tottakai!

Hippu kirjoitti...

Mielenkiintoista, Myyy! :-) Tuo lausuminen on telugussa kanssa vähän samanlaista kuin japanissa, eli ei niin kovin englantia, vaan jotain sinne päin... Hihii, tuon kukkingun vielä ymmärrän, mutta mitä ihmettä on 'herushii'. :-D