15. lokakuuta 2011

Hapanimelää munakoisoa

Jos sanoisin rakastavani munakoisoa, korvani kyllä lepattaisivat, ainakin jos puhutaan siitä isosta violetista munakoisosta, jota meidän kaupoistamme saa. Intialaiset munakoisot ovat itse asiassa ihan hyviä, koska ne ovat paljon maukkaampia ja napakampia, eivätkä ne mene kypsennettäessä sellaiseksi puuroksi kuin meidän munakoisomme. Intialaisista munakoisoista parhaita ovat minusta pienenpulleat vihreät munakoisot, joihin en ole koskaan Hakaniemen kaupoissakaan törmännyt.

Koska intialaisia munakoisoja ei ole täällä juurikaan saatavilla, on tyydyttävä yleensä vain siihen isoon violettiin. Syön kyllä sitäkin ihan mukisematta, mutta en mitenkään riemusta kiljuen kuitenkaan. Joka asiassa on kuitenkin aina joku poikkeus, ja niin on tässäkin. On nimittäin olemassa yksi isosta munakoisista valmistettu ruoka, joka on kovasti minunkin mieleeni: hapanimelä munakoiso, joka saa kevyen happamuutensa tamarindista ja makeutensa intialaisesta sokeriruoko-/palmusokerista. Palmusokerin sijasta voi tietysti käyttää tavallista sokeriakin, mutta se ei ole kyllä yhtään sama asia, koska palmusokerissa on niin omanlaisensa maku ja väri.

Palmusokerilla makeutettuna minulta menee alas myös toinen epähoukutteleva vihannes, ongelmatapaus nimeltään karvaskurkku (bittergourd, karela), joka on juuri sitä, mitä nimikin sanoo: karvas kurkku. Poloinen on vielä niin rumakin, että melkein pelottaa. Karvaskurkku on maultaan niin kitkerä, että en tavallisesti viitsi edes ostaa sitä kotiin mieliharmiksi. Se kun tahtoo jäädä aina syömättä, valmistin sen miten tahansa ja liotin sitä suolavedessä tai en (suolaveden pitäisi poistaa kitkeryys, mutta ei se minulla ole ainakaan toiminut). Mutta kas kummaa, palmusokeri muuttaa karvaskurkunkin salonkikelpoiseksi, ja palmusokerilla makeutettuna se onkin sitten niin hyvää, että voisin syödä sitä vaikka kuinka paljon. :-) Ravintoloissa pystyn kuitenkin syömään karvaskurkkuruokia ilman palmusokeriakin, ja olenkin aina ihmetellyt, mitä taikatemppuja ravintoloissa oikein tehdään kyseiselle kasvikselle, että siitä tulee syömäkelpoista. Helsingissä olen nähnyt myytävän karvaskurkkua ainakin Vii Voanissa (intialaista ja kiinalaista lajiketta) ja sekä Aasialaisessa Kaupassa (kiinalaista lajiketta).

Intialaisten munakoisojen puutteessa täytyy siis yleensä käyttää isoa violettia veijaria, vaikka se intialaisissa ruoissa harvemmin toimiikin. Hapanimeläksi herkuksi sekin taipuu kuitenkin oikein hyvin.


HAPANIMELÄÄ MUNAKOISOA
(Vankaya pulusu bellam)
pienehkö annos neljälle

1 rkl öljyä
1 tl tummia sinapinsiemeniä
1 tl juustokuminan eli jeeran siemeniä
½ tl fenkolinsiemeniä
(1 oksa currylehtiä)
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
1 vihreä chili halkaistuna tai paloiteltuna
1 sipuli hienonnettuna
½ tl kurkumaa
1 ½ tl korianterijauhetta
1 tl suolaa (tai maun mukaan)
1 munakoiso kuutioituna
peukalonpään kokoinen pala tamarindia
2 rkl intialaista palmusokeria raastettuna (jaggery, gur, bellam)

VALMISTUS

1. Laita tamarindi likoamaan 1 dl:aan kuumaa vettä noin 15 minuutiksi. Painele tamarindia välillä lusikalla, jotta siitä irtoaisi mahdollisimman paljon mehua. Siivilöi lopuksi roippeet pois ja laita mehu sivuun odottelemaan.

2. Kuumenna öljy pannulla ja lisää sinapinsiemenet. Kun ne alkavat paukkua, lisää juustokuminan siemenet, fenkolinsiemenet ja currylehdet, jos käytät niitä. Lisää muutaman sekunnin päästä valkosipuli, chili ja sipuli. Paista keskilämmöllä ahkerasti sekoitellen, kunnes sipuli on hieman ruskistunut (noin 5 minuuttia). Lisää kurkuma, korianterijauhe, suola ja munakoiso sekä muutama ruokalusikallinen vettä. Sekoita hyvin ja hauduta kannen alla keskilämmöllä, kunnes munakoiso on lähestulkoon kypsää (noin 10 minuuttia).

3. Lisää siivilöity tamarindimehu, hauduta vielä muutama minuutti ja lisää lopuksi palmusokeri. Kääntele sokeri ruoan joukkoon ja odota, että se sulaa.

Tarjoa esimerkiksi riisin kanssa.

Vinkki: jos palmusokeri on kovaa, sen saa pehmitettyä raastamiskelpoiseksi laittamalla sen noin kymmeneksi sekunniksi mikroon.

4 kommenttia:

  1. Ehkä ne munakoisot kärsii siitä kuljetuksesta pohjolaan...
    Täällä en ihan tuollaisia vihreitä ole nähnyt,mutta raidallisia ja violetteja sitten monessa muodossa:ihan minikokoisena(säilykkeiksi),vähän suurempia,normikokoisia,heirloom munakoisoja jne. Nuo vihreät munakoisot näyttävät söpöiltä! Tuota karvaskurkkua tuli kerran uteliaisuudesta ostettua;sitä saa alueella,jossa asuu paljon filippiiniläisiä vierastyöläisiä. Mutta en oikein siitä osannut tehdä mitään hyvää ja se jäi kertakokeiluksi.Mutta sunnuntaisin,kun filippiinot vapaapäivänään myyvät pääbussiasemakompleksissa filippiiniläisiä valmisruokia olen nähnyt sitä joukossa.Kiva ohje,muutenkin tykkään hapanimelisitä makuyhdistelmistä;)

    VastaaPoista
  2. Yaelian, teillä on kyllä tosi hyvät munakoisovalikoimat. Tänään näin muuten Prismassa sellaisen valkoisen munakoison, joka oli tuota violettia ehkä puolta pienempi. Mikähän sekin mahtoi olla. En viitsinyt ostaa ainakaan vielä, ettei tule munakoison yliannostusta. ;-) Raidallisiakin olen nähnyt, ja sitä olen joskus kokeillutkin.

    Karvaskurkku on kyllä tosi vaikea vihannes, varsinkin, jos ei tykkää karvaista/kitkeristä mauista ylipäänsään. Aika jännä, että filippiiniläisetkin ”harrastavat” karvaskurkkua.

    VastaaPoista
  3. Hei! Semmoista kysyisin, kun asun täällä kaukana aasialaisista kaupoista, että voisiko tamarindin sijaan käyttää tamarinditahnaa (Spice Up), jota löysin kaupasta?

    VastaaPoista
  4. Mami, kyllä varmasti voi käyttää. En vain ihan tarkkaan osaa sanoa, paljonko tahnaa pitäisi laittaa, jotta sen määrä vastaisi suunnilleen tamarindin määrää. En ole koskaan tuota tahnaa käyttänyt, mutta villinä veikkauksena heittäisin ruokalusikallisen. Tämä jää nyt häiritsemään itseäni sen verran, että pitää varmaan tutkia asiaa hieman tarkemmin. Kiitos sinulle postausideasta. :-)

    VastaaPoista