12. syyskuuta 2011

Omenamurupizza


Kovin usein ei käy niin, että saisin inspiraation leipoa. Mutta jos sellainen ihme sattuu tapahtumaan, inspiraatio (lue: makean himo) on yleensä niin kova, että toimeen on päästävä välittömästi. Koska leivon niin harvoin, meillä ei ole koskaan mitään kunnon leivonta-aineksiakaan, vaan herkut on raavittava kasaan aika köyhistä aineksista. Kauppaan ei tietenkään voi lähteä aineksia ostamaan, koska sieltähän voi saman tien ostaa sitten ne leivonnaisetkin!

Tällä kertaa minulla oli poikkeuksellisen hyvän lähtökohdat leivonnalle, sillä kaapissa oli tuttavalta saatuja omenoita. Lamppu syttyi: omenapiirakka - sitä minä haluan! Reseptejä selaillessani alkoi kuitenkin harmittaa: miksi omenapiirakkaan tulee aina niin hirveästi rasvaa. Ja jaksaisinko sittenkään alkaa ihan oikeasti leipoa...

Näitä pohtiessani mieleeni tuli hyderabadilaisessa kahvilassa syömäni suklaapizza, ja tuumasin, että kai makean pizzan voi tehdä omenoistakin. Yhteishyvän ruokasivuilla näkyi olevan semmoisen ohjekin, mutta kyseiseen pizzaan tuli minun mielestäni aivan liikaa kaikkea, joten päätin tehdä kokonaan omanlaiseni pizzan. Voisin laittaa pizzan päälle "juustoraasteeksi" muruseoksen, joka on minusta erittäin suurta herkkua!

Hiivaa minulla ei tietenkään ollut, mutta onneksi minulla oli tallessa Kaarina Roinisen Kaarinan parhaat leivonnaiset -kirjasta talteen otettu ohje pizzapohjasta, joka nostatetaan leivinjauheella. Nyt saisin kokeilla samalla sitäkin!

Minulla on tapana aina jotenkin tyriä kaikki leipomisprojektini, ja niin meinasi käydä tämänkin pizzan kanssa, vaikka pizzan tekeminen ei mielestäni edes ole varsinaista leipomista. Tein pohjan ohjeen mukaan, minkä jälkeen laitoin taikinapallukan kulhoon, jonka peitin oikeaoppisesti liinalla. Jätin taikinan nousemaan, ja kymmenen minuutin kuluttua kävin nostelemassa liinaa siinä toivossa, että taikina olisi paisunut siinä ajassa jalkapalloksi. Taikinamytylle ei ollut kuitenkaan tapahtunut mitään; se näytti vain jotenkin hieman väsähtäneeltä. Menin jatkamaan muita puuhiani, kunnes yhtäkkiä mieleeni putkahti ajatus: leivinjauhe! Eihän leivinjauheella kohotettavia leivonnaisia kuulu nostattaa huoneenlämmössä, vaan ne pitää paistaa heti! Uuni siis helvetin äkkiä päälle ja pizzapohjaa kaulimaan!

Onneksi mitään peruuttamatonta vahinkoa ei vielä ollut ehtinyt tapahtua, ja pizzapohja onnistui "esikohotuksesta" huolimatta ihan hyvin. Mikään pullava pohjasta ei tullut, mutta onneksi en semmoisesta tykkääkään. Omenapizzaan voi ihan yhtä hyvin käyttää tavallista hiivataikinaa - sitä samaa, josta tehdään suolainen pizzakin. Jos siis varsinaisen pizzan teosta jää yli taikinaa, sen voi käyttää jälkiruokapizzaan. Myös valmiit pizzapohjat varmaankin käyvät.

Ohut ja rapea pohja.

Puolitin pizzapohjaohjeen, ja puolikkailla määrillä tuli sellainen sivistynyt annos neljälle tai mättöannos kahdelle. Muruseosta olisi riittänyt sitäkin puolikas annos, mutta tein tarkoituksella muruseosta vähän liikaa, jotta voin käyttää sen johonkin muuhun, esimerkiksi jäätelön päällä. Paistoin jämämuruseoksen pizzan vieressä leivinpaperilla.

OMENAMURUPIZZA

Pizzapohja
Ohje Kaarina Roinisen kirjasta Kaarinan parhaat leivonnaiset
ohjeella tulee yksi iso pellillinen; pienempään jälkiruokapizzaan riittää puolikas annos
2 ½ dl vehnäjauhoja tai durumvehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
2 rkl öljyä
1 dl kylmää vettä

Omenaseos
1 rkl voita
noin 5 kotimaista omenaa
n. 2 rkl sokeria (sokerin määrä riippuu omenien happamuudesta)
n. ½ tl jauhettua kanelia
1 rkl rusinoita

Muruseos
Puolikas annoskin riittää hyvin yhteen pienempään pizzaan
50 g voita tai margariinia
1 dl kaurahiutaleita
1 dl vehnäjauhoja
n. ½ dl sokeria

VALMISTUS

1. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.

2. Tee ensin omenatäyte. Kuori ja lohko omenat. Kuumenna pannu ja sulata siinä rasva. Lisää omenalohkot, sokeri ja kaneli ja paistele sekoitellen, kunnes omenat ovat pehmenneet hieman. Omat omenani olivat jotain harvinaisen möyhevää lajiketta, ja niille riitti muutaman minuutin kääntely pannulla. Sekoita joukkoon lopuksi rusinat, siirrä seos pois liedeltä ja anna sen jäähtyä täysin. Jotkut pähkinät (esim. pekaanipähkinät) olisivat saattaneet olla mukava lisä ompposeoksessa, mutta kun niitä ei ollut, piti tulla toimeen ilman. Ensi kerralla laitan myös pähkinöitä.

3. Tee seuraavaksi muruseos. Sulata voi tai margariini ja sekoita muut aineet rasvan joukkoon murumaiseksi seokseksi.

4. Valmista viimeiseksi pizzapohja. Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Lisää öljy ja vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Kauli taikina välittömästi pyöreäksi levyksi jauhoja apuna käyttäen ja nosta levy pellille leivinpaperin päälle. Levitä päälle omenatäyte ja lopuksi muruseos.


5. Paista pizzaa 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

Maistuis varmaan mullekin.

4 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Nami,mullekin maistuisi,tykkään omenaisista jutuista.Täällä on jossain pizzerioissa myös jälkkkäripizzoja,mutten ole kokeillut.

Hippu kirjoitti...

Yaelian, hyvää oli! :-) Minäkään en ole aikaisemmin kokeillut tehdä makeaa pizzaa, vaikka olen sellaista syönytkin.

Eryah kirjoitti...

Jalleen kerran mielenkiintoinen resepti! Viela mina joskus leivon... :D

Hippu kirjoitti...

Eryah, leivo ihmeessä; sanovat että se on hauskaa puuhaa, vaikka minä olen kyllä vähän eri mieltä, hihii.