27. kesäkuuta 2008

Rakkaudesta ruokaan

Olen laittanut pääasiassa intialaista reilut kymmenen vuotta. Kaikki sai alkunsa siitä, kun mieheni (tuolloin vielä poikaystävä) osti minulle intialaisen keittokirjan, joka taisi olla nimeltään The Complete Book of Indian Cooking. Ajattelin silloin, että voi miesparkaa - ihan turha luulla, että rupeaisin sinulle mitään intialaista ruokaa kokkailemaan, mutta ostakoon nyt sitten sen kirjan, kun kerran niin haluaa.

Vaan toisin kävi. Ensimmäistä kirjaa seurasi toinen, kolmas ja kahdeskymmenes, tulostettuja reseptejä netistä, yrityksiä ja erehdyksiä, muutama täydellinen katastrofikin. Opiskelun seuraavaan vaiheeseen kuului oppitunteja anopilta pääkallonpaikalla Intiassa - anoppi laittoi ruokaa ja minä seisoin vieressä ruutuvihko kädessäni, kirjoittaen kynä savuten sen minkä kerkesin. Selvennettäköön vielä tässä varmuuden vuoksi, että tein tämän kaiken ihan omasta vapaasta tahdostani! Tällaisena pikaruoka- ja einesaikakautena minua viehätti intialaisen ruoan kaikenkattavuus - se, miten siihen liittyi uskonto, filosofia ja lääketiede. Ruoka ei ollut vain jotain, jolla täytettiin vatsa. Ajat ovat tietysti muuttuneet Intiassakin, eikä ruoalla ole enää välttämättä yhtä suurta merkitystä kuin ennen. Kiinalaiset ja italialaiset ravintolat ovat saavuttaneet Intiankin, ja makutottumukset ovat hitaasti muuttumassa. Perinteistä ruoanlaittotaitoa pidetään kuitenkin yhä suuressa arvossa.

Tämä blogi on siis omistettu aika pitkälti intialaiselle ruoalle ja yleensäkin kasvisruoalle, lihaakaan kuitenkaan kaihtamatta.

Ei kommentteja: